Lehden numerot

Vuoden 1918 muistot ja vaikutushistoria

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, Vuoden 1918 jälkivaikutus

Artikkelit
Virva Liski, ”Silliä me painettiin akkunasta sisään aina silloin kun sotamies kääntyi toisinpäin” – Naisten selviytymisstrategiat Santahaminan punavankileirillä kesällä 1918
Tiina Lintunen ja Kimmo Elo, Valtiorikosoikeuteen joutuneiden punaisten naisten verkostot Porin alueella vuonna 1918
Ville Sarkamo, Kiveen hakattu historia – Sotamuistomerkit sisällissodan ylevöittäjinä, historiallistajina ja julkisen vaikenemisen ilmentäjinä vuosina 1918–1939
Michael Halila, Suomen armeija ja kansalaissodan pitkä varjo – Jääkärien sotataito 1918–1939

Katsaus
Marko Tikka, Hitaasti koottu palapeli – Suomen sisällissota historiankirjoituksessa

Sisällys

Menneisyyden muistaminen – Historian hyvittäminen

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, Kuka muistetaan?

Artikkelit

Oili Pulkkinen, Klassinen kreikkalainen filosofia ja skotlanti-lainen valistus – Filosofian, tieteen, uskonnon ja historian synteesi
Ville Okkonen ja Ville Laamanen, Kansalaisuus, politiikka ja laillisuus Mäntsä-län kapinan jälkeen
Antti Malinen ja Jouni Tilli, ”Ei me niin hirvittävän sotaisia sentään olla!” – Luterilaisten pappien suhde jatkosodan muistoihin
Kaisa Harju, Suomesta maailmalle terveyden puolesta – Somalian tuberkuloosihankkeen synty
Ulla Savolainen, Miksi historian hyvitykset epäonnistuvat? – Törmäävät muistikäsitykset ja hyvityksen moraali

Katsaus
Jukka Sarjala, Mitä kuuluu Turun romantiikalle? – Tutki-mushistoriaa ja uusia näköaloja

Sisällys

Teema

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, Historian suurtehtävät

Artikkelit
Pertti Haapala ja Pirjo Markkola, Se toinen (ja toisten) historia
Hannu Salmi, Suomi, kulttuurihistoria ja kulttuuri-suuden haaste
Heini Hakosalo, Alussa oli aate – Suomalainen aatehistoria ja aatehistorian Suomi
Kimmo Katajala, Kansalliset käsitteet valinkauhassa
Jari Ojala, Taloushistorian paluu ja liiketoimintahistori-an nousu

Katsaus
Louis Clerc, Kleio ja anarkia – Näkökulmia kansainvälis-ten suhteiden historiantutkimukseen

» Sisällys

Vaino vai vapaus?

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, Vaino vai vapaus?

Artikkelit
Sirpa Aalto, ”Mæþ hund ok bughæ” – Metsästys ja sen säätely keskiajan Ruotsissa
Irina Takala, ”Ikimuistoisen läksyn me kaikille luemme” – Suuren terrorin kansallisuusoperaatioiden erityispiirteitä Karjalassa
Matti Välimäki, Kansainvälisten muutosten puristuksessa – Keskustan, kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien pakolaispolitiikka 1973–2015
Tommi Kotonen, Äärioikeisto Suomessa kylmän sodan päättyessä – Kansallinen radikaalipuolue ja angloamerikkalaiset vaikutteet
Hanna Korsberg, Helsinki kylmän sodan näyttämönä – International Theatre Instituten maailmankongressi 1959

Katsaus
Mari Isoaho, Yksityiskohdista kokonaisuuteen – Häme Novgorodin kronikoissa

» Sisällys

Moderni länsimainen esoteria

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, Suuret linjat

Artikkelit

Teemajohdanto, Antti Harmainen ja Maarit Leskelä-Kärki, Moderni länsimainen esoteria historiallisena ilmiönä ja tutkimuksen kohteena
Päivi Mehtonen, Syrjitty naisviisaus ja toisinajatteleva käsityöläinen – Böhmeläinen Sofia-kirjallisuus 1780–1830
Ringa Takanen, Vapahtaja ihmisen osassa – Ikono-grafian muutos ja esoteeriset vaikutteet suomalaisissa Getsemane-aiheisissa alttaritauluissa 1870–1910
Marjo Kaartinen, Vera Hjeltin teosofinen maailmantyö
Mikko Kemppainen, ”Korkein olkoon kanssamme!” – Kirjailija Hilda Tihlä ja teosofia suomalaisessa työväenlehdistössä vuosina 1910–1918
Juuso Järvenpää, Vainotun totuuden esitaistelija – Jaakko Jalmari Jalo-Kiven spiritualistisen identiteetin rakentuminen 1900-luvun alun Suomessa
Julia von Boguslawski, Henkisen elämän kaipuu – Antroposofinen henkitiede Suomessa 1922–1935
Tutta Palin, Henkinen sukulaisuus taiteilija Ester Heleniuksen tuotannossa ja sosiaalisissa suhteissa

Katsaus
Antti Harmainen, Odotettu hakuteos länsimaisen esoterian historiasta Skandinaviassa

» Sisällys

Valvonta, neuvottelu & vastarinta

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, Tiedon puolesta

Artikkelit
Ritva Kylli, Vettä ja leipää? – Vankilaruoka ja vallankäyttö 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa
Reetta Hänninen, ”Sitten minulta loppui raha ja paperi” – Saima Grönstrand ja naiskirjailijan toimeentulon vaikeudet 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa
Marja Väänänen-Fomin ja Aini Pehkonen, Vuoden 1936 alkoholistilain tulkintakehykset
Ago Raudsepp, Käskikö Churchill pommittaa Suomea? – Diplomatian ja tiedustelun vaikutus Petsamon pommitukseen kesällä 1941
Pauli Heikkilä, Euroopan Nuorisokampanja Suomessa 1952–1957
Juha-Matti Ritvanen, ”Komissarov olisi kääntynyt haudassaan” – Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Suomen Operaatio Pax 1989–1990

Katsaus
Juhana Salojärvi, Ihmisoikeuksien historian tutkimukseen liittyviä ongelmia

» Sisällys

Muuttuvia tulkintoja ajassa ja paikassa

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, Kenen tulkinnat?

Artikkelit
Samu Sarviaho, Kaukokaipuun ja alkuperäisen itäisyyden lumoissa – Pohjois-Suomen varhaishistoriallinen karjalaisuus 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun suomalaisessa historiankirjoituksessa
Ere Nokkala, Kameralismi ja kameraalitieteet – Paternalistisen valtion poliittista teoriaa?
Kati Mikkola ja Mikko Pollari, Poliittisen marginaalin ääni vaalikeväältä 1907 – Teosofisen työmies Itkosen muistiinpanot ja julkisuusstrategia
Teuvo Laitila, Huolenpito ja vieraanvaraisuus – Hyvän kuoleman ihanne ortodoksisessa Raja-Karjalassa vuosina 1870–1939
Jouni Tilli, Katumus, mukautuminen ja kieltäminen – Luterilaisten pappien suhtautuminen työväestöön vuosina 1944–1948
Ilkka Kärrylä, Kansallinen etu demokratian rajoituksena – Suomalaisten työnantajien retoriikka 1960- ja 1970-lukujen yritysdemokratiakeskustelussa

Katsaus
Leila Koivunen, Maija Mäkikalli, Tiina Männistö-Funk ja Taina Syrjämaa, Esineitä tutkitaan jo monista näkökulmista

» Sisällys

Historianopetus, tavoitteet, merkitykset & muutos

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, Yhdessä!
Anna Veijola, Matti Rautiainen ja Simo Mikkonen, Muutos ja merkitykset historian oppimisessa ja opetuksessa

Artiikkelit

Jukka Rantala ja Anna Veijola, Historiallisen tiedonmuodostuksen periaatteet hukassa – Tapaustutkimus nuorten historian tekstitaidoista
Jan Löfström, Suosivatko pojat ja tytöt eri koetehtäviä historian reaalikokeissa? – Tilastollinen analyysi
Najat Ouakrim-Soivio, Historian opetuksen tavoitteet ja sisällöt muuttuvat – entä niiden arviointi?
Arja Virta, Marjaana Puurtinen ja Kalle Pihlainen, Monitieteinen näkökulma historian asiantuntijuuteen

Katsaus
Sirkka Ahonen, Kaanonin paluu – Historianopetuksen politiikkaa idässä ja lännessä
Matti Rautiainen, Minne menet historian opettajan-koulutus?

» Sisällys

Esineet ja materiaalisuus historiassa

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, ”Rauhallisesti se on otettava”
Leila Koivunen ja Taina Syrjämaa, Esineet ja materiaalisuus historiassa

Artikkelit
Meri Heinonen ja Marika Räsänen, Pyhän tuntu – Aine ja aistimellisuus myöhäiskeskiajan uskontokulttuurissa
Johanna Ilmakunnas, Ompelupöytä – naisten arkinen ylellisyysesine 1700- ja 1800-luvun Euroopassa
Ildikó Lehtinen, Puvut kertovat marien vaietusta historiasta – Esinekeruu nälkävuosien Neuvosto-Venäjällä
Heini Hakosalo, Tubipommi ja rautlasi – Emotionaalisia esineitä 1900-luvun alkupuolen suomalaisissa tuberkuloosiparantoloissa
Tiina Männistö-Funk, Rykelmät – Työkaluehdotus materiaalisten toimijoiden menneisyyden tutkimiseen
Visa Immonen, Sotkuinen aineellisuus – Menneisyyden merkityksistä ja ihmiskeskeisyydestä esineiden ajallisuuteenMaria Lähteenmäki, Ilman historiantutkijoita ei ole kansakuntaa – Sananen tiederahoituksesta ja julkaisumittareista

Katsaus
Maria Lähteenmäki, Ilman historiantutkijoita ei ole kansakuntaa – Sananen tiederahoituksesta ja julkaisumittareista

» Sisällys

Propagandaa vai tiedotusta?

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, Meistä on moneksi!
Louis Clerc, Propagandaa vai tiedotusta?

Artikkelit
Jari Sedergren, Elokuvat Suomi-kuvan luojina ja propagandana
Louis Clerc, ”Ei missään tapauksessa saisi jarruttaa Holmaa Pariisissa!” – Suomen Pariisin-lähetystön propagandatoiminta ennen talvisotaa ja sen aikana
Helena Pilke, Taistelukuvauksia tulilinjoilta – TK-rintamakirjeenvaihtajien asema ja merkitys Suomen ulkomaanpropagandassa jatkosodan aikana
Olli Kleemola, ”Sotakuvia Suomesta” – Suomalainen ulkomaille suunnattu kuvapropaganda 1939–1944
Elina Melgin, Tiedottajien ammattikunnan synty Suomessa
Mari Hatavara ja Kari Teräs, Minä, Kekkonen ja poliittinen rappio – Veikko Vennamon rakentama historiakuva ja kerronnalliset keinot muisteluaineistoissa
Kolumni Reima Välimäki, Propagandasotaa kerettiläisiä vastaan
Eva Johanna Holmberg ja Katja Ritari, Keskustelua historian kirjoittamisesta

Katsaus
Veli-Matti Rautio, Vanhalla tavalla uutta ensim-mäisen maailmansodan taustoista

» Sisällys