122. vuosikerta

Tästä pääset lukemaan aikaisempien numeroiden sisällysluetteloita ja pääkirjoituksia. Kirjoitukset ovat PDF-muodossa.

Historiallisen Aikakauskirjan sisällysluettelot, pääkirjoitukset ja keskustelut ovat luettavissa myös HAik-foorumilla.

https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewforum.php?f=11

Historiallisen Aikakauskirjan numerot julkaistaan avoimesti verkkoon Journal.fi-sivustolle vuoden viiveellä. Historiallisen Aikakauskirjan vanhat numerot vuosilta 1903–1999 ovat luettavissa verkossa Kansalliskirjaston kautta, mutta kyse on osittain lisenssinvaraisesta palvelusta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/0018-2362?display=THUMB&year=1939

Historiallinen Aikakauskirja 2/2019

Kaupunkihistoria

Pääkirjoitus

Anu Lahtinen: Jaettu kohtalo

Teemajohdanto
Tanja Vahtikari, Matti O. Hannikainen ja Samu Nyström: Kaupunkihistoria – Monet menneisyydet, uudet tulkinnat

Artikkelit
Riitta Laitinen: Materiaalinen kaupunki – Kodin tilat ja kaupunkiyhteisö 1600-luvun Turussa

Piia Einonen: Venäläissotilaiden majoittaminen kaupunkitilan kyseenalaistajana 1700-luvun ja 1800-luvun alkupuolen Viipurissa

Taina Syrjämaa: Monilajinen kaupunkiyhteisö – Koiria, kissoja ja ihmisiä 1800- ja 1900-luvun vaihteen Uudessakaupungissa

Silja Laine, Tiina Männistö-Funk ja Tanja Vahtikari: Kadun kuvat – Valokuvat lähteinä kaupunkihistorian tutkimuksessa

Ville Laamanen ja Ville Okkonen: Kansallisoikeistolainen itseymmärrys 1929–1932

>> Sisällys

 

Historiallinen Aikakauskirja 1/2019

Tieto, rajat, yhteydet

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen: Tiedon saatavuus ja tiedon hinta

Katsaus
Jussi Hanska: Uutta tietoa fransiskaanien kirjavarallisuudesta keskiajan Suomessa – Gauthier Brüggeläisen ja Pyhän Bonaventuran vaikutus Viipurin konventissa

Artikkelit
Heikki Kokko: Suomenkielisen julkisuuden nousu 1850-luvulla ja sen yhteiskunnallinen merkitys
Aappo Kähönen ja Veera Laine: Venäjän valtion ja kansakunnan sisäiset ja ulkoiset rajat – miten niitä rakennetaan ja perustellaan?
Mikko Kohvakka: Kilpailu Karjalan keskuksesta – Joensuun ja Lappeenrannan kaupunginjohtajien aluekäsitys ja Karjala-kuva 1970-luvulta 1990-luvulle
Heli Rantala, Hannu Salmi, Asko Nivala, Petri Paju, Reetta Sippola, Aleksi Vesanto ja Filip Ginter: Tekstien uudelleenkäyttö suomalaisessa sanoma- ja aikakauslehdistössä 1771–1920 – Digitaalisten ihmistieteiden näkökulma

» Sisällys

HAik 4/2018

Historiallinen Aikakauskirja 4/2018

Uusi sotahistoria

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen: Sivistyksemme kieli

Katsaukset
Tiina Kinnunen ja Ville Kivimäki: Uusi sotahistoria Suomessa
Ilari Taskinen: Sotahistorian kansainväliset virtaukset

Artikkelit
Ilona Pajari: Lyhyen sodan odotus kesällä 1941
Tuomas Laine-Frigren: Aivoinvalidit ja kuntoutuksen ideologia
Olli Kleemola: Lapin sota valokuvissa
Marjo Laitala ja Outi Autti: Neuvostosotavangit siviilien muistoissa
Julia Pajunen: Tuntematon sotilas 2017

» Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 3/2018

Normit ja häiriköt

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen: Finis Historiae?

Artikkelit
Mari Välimäki: Rakkauden käytännöt
Juhana Salojärvi: Ihmisoikeusajattelu Suomessa 1930-luvulla
Katariina Parhi: Romunsyöntiä, teeskentelyä, väkivaltaa
Mari Hatavara ja Kari Teräs: Kerrottu Vennamo

Katsaus
Heidi Kurvinen: Toimittajat ja toimitukselliset prosessit mediatekstien takana

» Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 2/2018

Vuoden 1918 muistot ja vaikutushistoria

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, Vuoden 1918 jälkivaikutus

Artikkelit
Virva Liski, ”Silliä me painettiin akkunasta sisään aina silloin kun sotamies kääntyi toisinpäin” – Naisten selviytymisstrategiat Santahaminan punavankileirillä kesällä 1918
Tiina Lintunen ja Kimmo Elo, Valtiorikosoikeuteen joutuneiden punaisten naisten verkostot Porin alueella vuonna 1918
Ville Sarkamo, Kiveen hakattu historia – Sotamuistomerkit sisällissodan ylevöittäjinä, historiallistajina ja julkisen vaikenemisen ilmentäjinä vuosina 1918–1939
Michael Halila, Suomen armeija ja kansalaissodan pitkä varjo – Jääkärien sotataito 1918–1939

Katsaus
Marko Tikka, Hitaasti koottu palapeli – Suomen sisällissota historiankirjoituksessa

Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 1/2018

Menneisyyden muistaminen – Historian hyvittäminen

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, Kuka muistetaan?

Artikkelit

Oili Pulkkinen, Klassinen kreikkalainen filosofia ja skotlanti-lainen valistus – Filosofian, tieteen, uskonnon ja historian synteesi
Ville Okkonen ja Ville Laamanen, Kansalaisuus, politiikka ja laillisuus Mäntsä-län kapinan jälkeen
Antti Malinen ja Jouni Tilli, ”Ei me niin hirvittävän sotaisia sentään olla!” – Luterilaisten pappien suhde jatkosodan muistoihin
Kaisa Harju, Suomesta maailmalle terveyden puolesta – Somalian tuberkuloosihankkeen synty
Ulla Savolainen, Miksi historian hyvitykset epäonnistuvat? – Törmäävät muistikäsitykset ja hyvityksen moraali

Katsaus
Jukka Sarjala, Mitä kuuluu Turun romantiikalle? – Tutki-mushistoriaa ja uusia näköaloja

Sisällys

 

Historiallinen Aikakauskirja 4/2017

Teema

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, Historian suurtehtävät

Artikkelit
Pertti Haapala ja Pirjo Markkola, Se toinen (ja toisten) historia
Hannu Salmi, Suomi, kulttuurihistoria ja kulttuuri-suuden haaste
Heini Hakosalo, Alussa oli aate – Suomalainen aatehistoria ja aatehistorian Suomi
Kimmo Katajala, Kansalliset käsitteet valinkauhassa
Jari Ojala, Taloushistorian paluu ja liiketoimintahistori-an nousu

Katsaus
Louis Clerc, Kleio ja anarkia – Näkökulmia kansainvälis-ten suhteiden historiantutkimukseen

» Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 3/2017

Vaino vai vapaus?

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, Vaino vai vapaus?

Artikkelit
Sirpa Aalto, ”Mæþ hund ok bughæ” – Metsästys ja sen säätely keskiajan Ruotsissa
Irina Takala, ”Ikimuistoisen läksyn me kaikille luemme” – Suuren terrorin kansallisuusoperaatioiden erityispiirteitä Karjalassa
Matti Välimäki, Kansainvälisten muutosten puristuksessa – Keskustan, kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien pakolaispolitiikka 1973–2015
Tommi Kotonen, Äärioikeisto Suomessa kylmän sodan päättyessä – Kansallinen radikaalipuolue ja angloamerikkalaiset vaikutteet
Hanna Korsberg, Helsinki kylmän sodan näyttämönä – International Theatre Instituten maailmankongressi 1959

Katsaus
Mari Isoaho, Yksityiskohdista kokonaisuuteen – Häme Novgorodin kronikoissa

» Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 2/2017

Moderni länsimainen esoteria

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, Suuret linjat

Artikkelit

Teemajohdanto, Antti Harmainen ja Maarit Leskelä-Kärki, Moderni länsimainen esoteria historiallisena ilmiönä ja tutkimuksen kohteena
Päivi Mehtonen, Syrjitty naisviisaus ja toisinajatteleva käsityöläinen – Böhmeläinen Sofia-kirjallisuus 1780–1830
Ringa Takanen, Vapahtaja ihmisen osassa – Ikono-grafian muutos ja esoteeriset vaikutteet suomalaisissa Getsemane-aiheisissa alttaritauluissa 1870–1910
Marjo Kaartinen, Vera Hjeltin teosofinen maailmantyö
Mikko Kemppainen, ”Korkein olkoon kanssamme!” – Kirjailija Hilda Tihlä ja teosofia suomalaisessa työväenlehdistössä vuosina 1910–1918
Juuso Järvenpää, Vainotun totuuden esitaistelija – Jaakko Jalmari Jalo-Kiven spiritualistisen identiteetin rakentuminen 1900-luvun alun Suomessa
Julia von Boguslawski, Henkisen elämän kaipuu – Antroposofinen henkitiede Suomessa 1922–1935
Tutta Palin, Henkinen sukulaisuus taiteilija Ester Heleniuksen tuotannossa ja sosiaalisissa suhteissa

Katsaus
Antti Harmainen, Odotettu hakuteos länsimaisen esoterian historiasta Skandinaviassa

» Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 1/2017

Valvonta, neuvottelu & vastarinta

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, Tiedon puolesta

Artikkelit
Ritva Kylli, Vettä ja leipää? – Vankilaruoka ja vallankäyttö 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa
Reetta Hänninen, ”Sitten minulta loppui raha ja paperi” – Saima Grönstrand ja naiskirjailijan toimeentulon vaikeudet 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa
Marja Väänänen-Fomin ja Aini Pehkonen, Vuoden 1936 alkoholistilain tulkintakehykset
Ago Raudsepp, Käskikö Churchill pommittaa Suomea? – Diplomatian ja tiedustelun vaikutus Petsamon pommitukseen kesällä 1941
Pauli Heikkilä, Euroopan Nuorisokampanja Suomessa 1952–1957
Juha-Matti Ritvanen, ”Komissarov olisi kääntynyt haudassaan” – Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Suomen Operaatio Pax 1989–1990

Katsaus
Juhana Salojärvi, Ihmisoikeuksien historian tutkimukseen liittyviä ongelmia

» Sisällys