Tästä pääset lukemaan aikaisempien numeroiden sisällysluetteloita ja pääkirjoituksia. Kirjoitukset ovat PDF-muodossa.
Historiallisen Aikakauskirjan sisällysluettelot, pääkirjoitukset ja keskustelut ovat luettavissa myös HAik-foorumilla.
https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewforum.php?f=11
Historiallisen Aikakauskirjan vanhat numerot vuosilta 1903–1999 ovat luettavissa verkossa Kansalliskirjaston kautta, mutta kyse on osittain lisenssinvaraisesta palvelusta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/0018-2362?display=THUMB&year=1939
Vammaisuuden historia
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Pidetään huolta
Teemajohdanto
Tuomas Laine-Frigren, Riikka Miettinen ja Katariina Parhi, Pois marginaaleista – Vammaisuus näkyväksi osaksi historiaa
Katsaus
Daniel Blackie ja Jenni Kuuliala, Katsaus vammaisuuden historian tutkimukseen
Artikkeli
Lauri Julkunen, Ääni ja kansalaisuus – Eino Karlsbergin nuoruus kuurona 1894–1903
Maija Koivisto ja Hisayo Katsui, ”Meitä on uhattu vainota ja tahdotaan hävittää kenties sukupuuttoon” – Viittomakielisen yhteisön keskustelut kuurojen välisistä avioliitoista ja avioliittolaista kuuromykkäinlehdissä vuosina 1896–1930
Virva Liski, ”Vain veri yksin ei ole invaliditeetin merkki” – Henkiset invalidit ja psyykkisesti sotavammaiset valkoisessa Suomessa 1918–1939
Aleksi Huhta, ”Joutuisi ykenemättömyytensä tähden yhteiskunnan rasitukseksi” – Neuvottelu kyvyllisyydestä ja kansalaisuudesta Yhdysvalloista Suomeen tehdyissä karkotuksissa vuosina 1924–1939
Markku Mattila ja Petri Eskola, ”Pikkutyttöjen ahdistelijat vaarattomiksi”! – Kastraatio seksuaalirikosten käsittelymuotona Suomessa 1935–1970
Annastiina Mäkilä, Diagnoosina työtön – Masennusta ja työelämän ulkopuolisuutta kuvaavat kirjoitukset 1900-luvun lopun suomalaisessa arkikulttuurissa
Kolumnit
Minna Harjula, Eletty hyvinvointivaltio – Kokemushistorian näkökulma vammaisuuden tutkimukseen
Petteri Pietikäinen, Hullut, vammaiset ja vammattomat
Näkökulman vaihtoja
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Monelta kantilta
Artikkelit
Marko Tikka, Kuinka populaarimusiikista tuli yhteistä – Tanssimusiikin kansallistuminen vuosina
1927–1930
Seija Jalagin, Pelon ja toivon rajalla – Itäkarjalaisten pakolaisuus Suomesta Ruotsiin toisen
maailmansodan jälkeen
Vesa Vares, Juristipresidentti ja filosofikuningas? – K. J. Ståhlberg ja Tomáš Masaryk liberaaleina
poliitikkoina demokraattisen periaatteen ja meritokraattisen perinteen välissä
Oona Ilmolahti, Maria Lähteenmäki, Sinikka Selin ja Anssi Neuvonen, Biteillä maalatut omakuvat urbanisoituneessa Karjalassa
Tuula Juvonen, Historiantutkimusta toisin katsoen
Heidi Kurvinen ja Riitta Matilainen, Nais- ja sukupuolihistoria kotimaisten yliopistojen opetuksessa 1980-luvulta nykypäivään
Vuoropuhelua
Tuula Juvonen, Homoseksuaalisuuden tutkimuksen paikka Historiallisessa Aikakauskirjassa
Jean Lukkarinen, Sukupuolivähemmistöjen historian opetus yliopistoissa – Opiskelija- ja vähemmistönäkökulma
Maija Mäkikalli, Iiris Kestilä, Juha Heinonen ja Jonna Häkkilä, Digital Access to the Sámi Heritage Archives – Saamelaisten arkistoaineistojen saavutettavuutta kehittävä hanke
Syväluotaus
Elina Maaniitty, Tautien historiaa pandemian keskellä
Aarne Mattila, Kolonialismi ja Suomi
Maarit Leskelä-Kärki, Empatia historioitsijan työvälineenä
Heikki Kokko, Lehdistön kansalliset juuret vai ylirajainen yhteiskunnallinen konteksti?
Kolonialismi ja Suomi
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Parempaa uutta vuotta!
Teemajohdanto
Janne Lahti ja Rinna Kullaa, Kolonialismin monikasvoisuus ja sen ymmärtäminen Suomen kontekstissa
Artikkelit
Leila Koivunen ja Anna Rastas, Suomalaisen historiantutkimuksen uusi käänne? – Kolonialismikeskustelujen kotouttaminen Suomea koskevaan tutkimukseen
Sami Lakomäki, Sirpa Aalto ja Ritva Kylli, Näkymättömissä ja kuulumattomissa? – Saamelaiset ja koloniaaliset arkistot
Raita Merivirta, Shikarilla brittiläisessa Intiassa ja Nepalissa – C.G.E. Mannerheimin tiikerinmetsästysmatkat ja kolonialismi
Johanna Turunen ja Mari Viita-aho, Suomalaisuuden ja toiseuden rajamailla – Eksotisointi Gallen-Kallelan Museon Afrikkakokoelman näyttelyhistoriassa
Elina Arminen, Seikkailu Jäämerellä – Kaarlo Hännisen Jäämeren sankari ja suomalainen kolonialismi
Laura Hollsten ja Salla Tuori, Avoin ja vapaa kaikille, varsinkin eurooppalaisille – Suomalaissiirtolaisten utooppinen yhteisö Dominikaanisessa tasavallassa 1929–1944
Liisa-Maija Korhonen, ”Tulinen Amerikan kiihko”– Tunteet ja koloniaalisuus Anna ja Edvard Skogmanin kirjeissä Argentiinasta 1906–1907
Timo Särkkä, Kolonialismin toiseus ja kamera – C. T. Erikssonin valokuvat ja Katangan kuparikenttien
suomalaiset ”pioneerit” 1901–1906
Katsaukset
Rauna Kuokkanen, Pohjoismainen asuttajakolonialismi ja vuoden 2017 Tenosopimus
Mikko Toivanen, Suomesta Sumatralle – Miten Hollannin Itä-Intia ja Britannian Salmisiirtokunnat
näkyivät 1800-luvun loppupuolen suomalaisessa lehdistössä?
Jukka Nyyssönen ja Otso Kortekangas, Siirtomaapolitiikkaa Saamenmaalla? – Historiografisia näkökulmia Suomesta ja Ruotsista
Sivistyneitä tapoja
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Työ jatkuu
Teemajohdanto
Markku Kekäläinen, Ere Nokkala & Soile Ylivuori, Kohteliaisuus ja 1700-luvun eurooppalainen
kulttuuri
Artikkelit
Markku Kekäläinen, James Boswellin kohteliaisuusteorian tarkastelua
Ere Nokkala, Kansojen sosiaalisuudesta ja täydellistymisestä – Christian Wolffin kansainvälinen poliittinen ajattelu
Soile Ylivuori, Transatlanttista kohteliaisuutta ja rapistuvaa englantilaisuutta – Maria Nugent Jamaikalla 1800-luvun alussa
Satu Sorvali, ”Pyydän nöyrimmästi sijaa seuraavalle” – Yleisönosaston synty, vakiintuminen ja merkitys autonomian ajan Suomen lehdistössä
Joni Krekola, Kootut selitykset – Entiset kansanedustajat ja eduskunnasta putoamisen tulkinnat
Vuoropuhelu: Kirjoittamisen, ajattelun, kerronnan oppimista
Matti Roitto & Tuomas Laine-Frigren, Arvion mekin ansaitsemme – Kirja-arviot ja tieteellisen kirjoittamisen taito
Mikko Kainulainen, Syvemmälle sokkeloon – Historianopetus, historiallinen ajattelu ja tieteentutkimus
Mikko Hiljanen, Tarina tarinoiden takana – Historiatietoisuus ja ajassa olemisen taito
» Sisällys
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Muutoksen pysyvyys
Teemajohdanto
Antti Räihä, Petteri Impola & Anu Koskivirta, Suomi, Ruotsi ja historiankirjoituksen historia – ja nykytila
Artikkelit
Petri Karonen, Varhaismodernin Ruotsin tutkijat – Ruotsin ja Suomen yhteistä menneisyyttä koskevan tutkimuksen päälinjojen, tutkimusalojen ja ohjaussuhteiden vertailu
Ilona Pikkanen, 1590-luvun aateli suomalaisten ja ruotsalaisten historioitsijoiden silmin 1900-luvun alkupuolella
Petteri Norring, Suurvalta-ajan valloitetut alueet suomalaisessa ja ruotsalaisessa historiantutkimuksessa
Miia Kuha, Kulttuurihistorian asema suomalaisessa ja ruotsalaisessa historiantutkimuksessa 1800-luvun lopulla
Kenneth Partti, Tieteellisiä siirtymiä ja paradigmamuutoksia – kielelliset käänteet Suomen ja Ruotsin historian väitöskirjoissa vuosina 1970–2010
Katsaus
Heidi Kurvinen & Olli Kleemola, Kuva-aineiston tietoinen käyttö osana historia-alan julkaisemista
Vuoropuhelu: Arkistojen Venäjä
Aleksi Mainio, Sisällissodan suuri tuntematon
A.V. Ganin, Eversti Mihail Svetšnikov – myytit ja todellisuus
Aappo Kähönen, Venäläisten historiallisten aineistojen hyödyt valtion ja kansakunnan rakentamisen näkökulmasta
Kati Parppei, Venäjän keskiaika heijastuu nykypäivään
» Sisällys
Ideologioiden ja suurvaltojen vaikutuspiirissä
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Tiedon puolella
Artikkelit
Antti Harmainen & Mikko Kemppainen, ”Paremman sosialismin” asialla – Uskonnon ja sosialismin synteesi suomalaisessa työväenliikkeessä ensimmäisistä eduskuntavaaleista kansalaissotaan
Anni Reuter, ”Kansaamme pirstotaan” – Inkerinsuomalaisten karkotukset ja diaspora 1930-luvun kirjeissä kuvattuna
Riku Kauhanen & Olli Kleemola, Maanlunastukset Lounais-Suomen rannikolla vuosina 1945–1951
Katsaukset
Jan Kuhanen & Markku Hokkanen, Kolonialistista kosmopoliittiin – Länsimaisen humanitarismin ja kehitysavun historialliset jatkumot
Kati Katajisto, Digitalisaation haasteet historiantutkimuksessa
Sirkka Ahonen, Metodologinen nationalismi historiatietoisuuden näkökulmasta tarkasteltuna
Vuoropuhelu: Historia tieteenä
Henri Hannula & Ahto Apajalahti, Historiantutkimuksen tieteellisyydestä
Anna Sivula, Historiantutkimuksen tieteellisyyttä koskevan keskustelun konteksti on keskusteleva historiantutkimus
Jouni-Matti Kuukkanen, Kohti historiantutkimuksen ja historiankirjoituksen tieteenfilosofiaa
» Sisällys
Pihat, puistot, puutarhat
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Vuorovaikutuksia
Teemajohdanto
Johanna Ilmakunnas, Pihat, puistot ja puutarhat historiantutkimuksen kohteena
Artikkelit
Ranja Hautamäki & Julia Donner, Historiallinen kerroksellisuus Kaisaniemen puiston suojelun ja vaalimisen avaimena
Mirja Mäntylä, Puolijulkiset kartanopuistot – Karlberg ja Monrepos vierailukohteina 1880-luvulta 1920-luvulle
Simo Laakkonen, Sami Louekari & Anu Lahtinen, Kunnallispuistojen ympäristöhistoriaa – Suomen kunnat sosiaalisen luonnonsuojelun edelläkävijöinä
Nina Edgren-Henrichson, Puutarhanviljely ja varhainen naisasialiike Suomessa – Alexandra Smirnoffin Kasvitarha
Anna Tuominen, Kotipihojen puutarhaistuminen 1940–1970-lukujen Suomessa
» Sisällys
Menneisyyden lähteillä
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Lähteillä
Artikkelit
Reima Välimäki, ”Thomas Laurentii ex metropoli Finlandiae Abo” – Martin Crusiuksen päiväkirjamerkinnät Turun kirkkoherran vierailusta Tübingenissä 1585–1586
Anna Kuismin, Nurkkelin, Valvoherra, Kurjalin – Kirjurit ja asioitsijat fiktiivisissä teksteissä 1840-luvulta 1950-luvulle
Olli-Pekka Kasurinen, Lauri Leinonen ja Sanna Supponen, Modernien tutkimustietokantojen ja tiedonjalostusmenetelmien mahdollisuudet historiantutkimukselle – Tapaus Diplomatarium
Fennicum
Sakari Ollitervo, Teemu Immonen, Marjo Kaartinen, Heli Rantala, Marika Räsänen ja Reima Välimäki,
Sata vuotta Keskiajan syksyä
Laura Kolbe, ”Kunnallisen yhteenliittymisen aate” – Suomen kaupunkien yhteistyö kansallisessa ja kansainvälisessä murroksessa 1912–1917
» Sisällys
Kaupunkihistoria
Pääkirjoitus
Teemajohdanto
Tanja Vahtikari, Matti O. Hannikainen ja Samu Nyström: Kaupunkihistoria – Monet menneisyydet, uudet tulkinnat
Artikkelit
Riitta Laitinen: Materiaalinen kaupunki – Kodin tilat ja kaupunkiyhteisö 1600-luvun Turussa
Piia Einonen: Venäläissotilaiden majoittaminen kaupunkitilan kyseenalaistajana 1700-luvun ja 1800-luvun alkupuolen Viipurissa
Taina Syrjämaa: Monilajinen kaupunkiyhteisö – Koiria, kissoja ja ihmisiä 1800- ja 1900-luvun vaihteen Uudessakaupungissa
Silja Laine, Tiina Männistö-Funk ja Tanja Vahtikari: Kadun kuvat – Valokuvat lähteinä kaupunkihistorian tutkimuksessa
Ville Laamanen ja Ville Okkonen: Kansallisoikeistolainen itseymmärrys 1929–1932
>> Sisällys
Tieto, rajat, yhteydet
Pääkirjoitus
Anu Lahtinen: Tiedon saatavuus ja tiedon hinta
Katsaus
Jussi Hanska: Uutta tietoa fransiskaanien kirjavarallisuudesta keskiajan Suomessa – Gauthier Brüggeläisen ja Pyhän Bonaventuran vaikutus Viipurin konventissa
Artikkelit
Heikki Kokko: Suomenkielisen julkisuuden nousu 1850-luvulla ja sen yhteiskunnallinen merkitys
Aappo Kähönen ja Veera Laine: Venäjän valtion ja kansakunnan sisäiset ja ulkoiset rajat – miten niitä rakennetaan ja perustellaan?
Mikko Kohvakka: Kilpailu Karjalan keskuksesta – Joensuun ja Lappeenrannan kaupunginjohtajien aluekäsitys ja Karjala-kuva 1970-luvulta 1990-luvulle
Heli Rantala, Hannu Salmi, Asko Nivala, Petri Paju, Reetta Sippola, Aleksi Vesanto ja Filip Ginter: Tekstien uudelleenkäyttö suomalaisessa sanoma- ja aikakauslehdistössä 1771–1920 – Digitaalisten ihmistieteiden näkökulma
» Sisällys
- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- …
- 9
- Seuraava »