Lehden numerot

Historianopetus, tavoitteet, merkitykset & muutos

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, Yhdessä!
Anna Veijola, Matti Rautiainen ja Simo Mikkonen, Muutos ja merkitykset historian oppimisessa ja opetuksessa

Artiikkelit

Jukka Rantala ja Anna Veijola, Historiallisen tiedonmuodostuksen periaatteet hukassa – Tapaustutkimus nuorten historian tekstitaidoista
Jan Löfström, Suosivatko pojat ja tytöt eri koetehtäviä historian reaalikokeissa? – Tilastollinen analyysi
Najat Ouakrim-Soivio, Historian opetuksen tavoitteet ja sisällöt muuttuvat – entä niiden arviointi?
Arja Virta, Marjaana Puurtinen ja Kalle Pihlainen, Monitieteinen näkökulma historian asiantuntijuuteen

Katsaus
Sirkka Ahonen, Kaanonin paluu – Historianopetuksen politiikkaa idässä ja lännessä
Matti Rautiainen, Minne menet historian opettajan-koulutus?

» Sisällys

Esineet ja materiaalisuus historiassa

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, ”Rauhallisesti se on otettava”
Leila Koivunen ja Taina Syrjämaa, Esineet ja materiaalisuus historiassa

Artikkelit
Meri Heinonen ja Marika Räsänen, Pyhän tuntu – Aine ja aistimellisuus myöhäiskeskiajan uskontokulttuurissa
Johanna Ilmakunnas, Ompelupöytä – naisten arkinen ylellisyysesine 1700- ja 1800-luvun Euroopassa
Ildikó Lehtinen, Puvut kertovat marien vaietusta historiasta – Esinekeruu nälkävuosien Neuvosto-Venäjällä
Heini Hakosalo, Tubipommi ja rautlasi – Emotionaalisia esineitä 1900-luvun alkupuolen suomalaisissa tuberkuloosiparantoloissa
Tiina Männistö-Funk, Rykelmät – Työkaluehdotus materiaalisten toimijoiden menneisyyden tutkimiseen
Visa Immonen, Sotkuinen aineellisuus – Menneisyyden merkityksistä ja ihmiskeskeisyydestä esineiden ajallisuuteenMaria Lähteenmäki, Ilman historiantutkijoita ei ole kansakuntaa – Sananen tiederahoituksesta ja julkaisumittareista

Katsaus
Maria Lähteenmäki, Ilman historiantutkijoita ei ole kansakuntaa – Sananen tiederahoituksesta ja julkaisumittareista

» Sisällys

Propagandaa vai tiedotusta?

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, Meistä on moneksi!
Louis Clerc, Propagandaa vai tiedotusta?

Artikkelit
Jari Sedergren, Elokuvat Suomi-kuvan luojina ja propagandana
Louis Clerc, ”Ei missään tapauksessa saisi jarruttaa Holmaa Pariisissa!” – Suomen Pariisin-lähetystön propagandatoiminta ennen talvisotaa ja sen aikana
Helena Pilke, Taistelukuvauksia tulilinjoilta – TK-rintamakirjeenvaihtajien asema ja merkitys Suomen ulkomaanpropagandassa jatkosodan aikana
Olli Kleemola, ”Sotakuvia Suomesta” – Suomalainen ulkomaille suunnattu kuvapropaganda 1939–1944
Elina Melgin, Tiedottajien ammattikunnan synty Suomessa
Mari Hatavara ja Kari Teräs, Minä, Kekkonen ja poliittinen rappio – Veikko Vennamon rakentama historiakuva ja kerronnalliset keinot muisteluaineistoissa
Kolumni Reima Välimäki, Propagandasotaa kerettiläisiä vastaan
Eva Johanna Holmberg ja Katja Ritari, Keskustelua historian kirjoittamisesta

Katsaus
Veli-Matti Rautio, Vanhalla tavalla uutta ensim-mäisen maailmansodan taustoista

» Sisällys

Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Ikuisuuden tällä puolen
Kirsi Kanerva ja Anu Salmela, Kuoleman monet kasvot

Artikkelit
Päivi Räisänen-Schröder, Iloinen, julma kuolema – Kuoleman ja kärsimyksen ihanteet 1500-luvun evankeli-sessa marttyyrikulttuurissa
Antti Harmainen, ”Kaikki voin kestää, voin elää, jos tiedän että hänet kerran vielä tapaan”– Spiritualismi ja teosofia sivistyneistön surutyön välineinä 1880-luvun lopulla
Ilona Pajari, Kuolema maalla ja kaupungissa – Suomalaisen hautajais- ja kuolemankulttuurin muutos 1800-luvun lopulta nykypäivään
Mikko Myllykangas, Politisoitunut itsemurha – suomalaista antipsykiatriaa? – Itsemurhatutkimuksen kritiikki Suomessa vuosina 1968–1970
Heta Lähdesmäki, Tappaminen järjestyksen palauttamisena – Susiekspansion tyrehdyttäminen 1950- ja 1960-lukujen taitteen Suomessa
Tarja-Liisa Luukkanen, Postuumisti painosten kuninkaaksi – Härjänsilmän Antin Uskon harjoitus autuuteen

Katsaus
Heini Hakosalo, Aihetta juhlaan – Klinikan synty 50 vuotta

» Sisällys

Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Harmaan ajan tiede

Artikkelit
Anne Ollila, Kuohuntaa kaupungissa – Valokuvia 1900-luvun alun Helsingistä
Jyrki Ruohomäki, Pohjois-Irlanti ja Ahvenanmaa – Kaksi tulkintaa kansansuvereniteetista
Petri Paju, Monikansallinen yritys ja siteet länteen – IBM Suomessa ja Länsi-Euroopassa 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla
Pasi Nevalainen, Telealan suuri murros ja Suomi
Heino Nyyssönen ja Jussi Metsälä, Historian uusi rooli kansainvälisessä politiikassa – onko sellaista?
KatsauksetAnssi Halmesvirta, Sándor Márai ja Suomen tal-visota296Kimmo Rentola, Syvä valtio, globaalihistoria ja aika

Katsaus
Anssi Halmesvirta, Sándor Márai ja Suomen talvisota
Kimmo Rentola, Syvä valtio, globaalihistoria ja aika

» Sisällys

Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Kenelle historia kuuluu?

Artikkelit
Liisa Seppänen, Kadut ja kaupunkisuunnittelu keskiajan Turussa
Aadu Must, Siperian ensimmäisen luterilaisen siirtokunnan syntyhistoria
Janne Kosunen ja Matti Mieskonen, Tulenkantajat – Historiantutkimus ja maailmansotien välisen ajan kulttuuriliike
Lauri Viljanen, ”On hauskempi tehdä kumousta kuin siitä kirjoittaa” – Neuvostosuomalainen historiankirjoitus ja -tulkinnat Suomen sisällis-sodasta 1920- ja 1930-luvulla
Laura Saarenmaa, ”Kunniavelkamme naisille” – Aatami-miestenlehti seksuaalipoliittisena keskustelufoorumina1
Kolumni Jouni-Matti Kuukkanen, Miksi kirjoittaa historiaa?

Katsaus
Matti Peltonen, Hayden Whiten käytännöllinen puoli

» Sisällys

Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Tiede ja etiikka

Artikkelit
Yrjö Kaukiainen, Elikö Vanhan Suomen rahvas kurjuudessa ja sorron alla?
Anssi Halmesvirta, Casementin Kongon raportti, ulkopolitiikka ja julkinen moralismi Englannin ala-huoneessa (1903–1904)
Olli Kleemola,Vihattu, pelätty, haluttu? – Kuollut nainen suomalaisen ja saksalaisen sotavalokuvauk sen kohteena toisessa maailmansodassa
Risto Degerman, Radiouutinen kertovana äänenä – Radion kuvaus Tšekkoslovakian miehityksestä 1968
Sirkka Ahonen, Historiaa ilman suuria kertomuksia – Historianopetuksen politiikan ongelma

Katsaukset
Eljas Orrman, Arkistolainsäädännön historiaa
Päivi Happonen, Historiantutkimuksen lähde aineisto sähköistyy
Otso Kortekangas, Globaalit ideat ”Pohjan perillä” – Kohti saamelaisen koulutushistorian kansainvälisempää kontekstia

» Sisällys

Kuolema historiassa

Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Ikuisuuden tällä puolen

Artikkelit

Päivi Räisänen-Schröder, Iloinen, julma kuolema – Kuoleman ja kärsimyksen ihanteet 1500-luvun evankelisessa marttyyrikulttuurissa
Antti Harmainen, ”Kaikki voin kestää, voin elää, jos tiedän että hänet kerran vielä tapaan”– Spiritualismi ja teosofia sivistyneistön surutyön välineinä 1880-luvun lopulla
Ilona Pajari, Kuolema maalla ja kaupungissa – Suomalaisen hautajais- ja kuolemankulttuurin muutos 1800-luvun lopulta nykypäivään
Mikko Myllykangas, Politisoitunut itsemurha – suomalaista antipsykiatriaa? – Itsemurhatutkimuksen kritiikki Suomessa vuosina 1968–1970
Heta Lähdesmäki, Tappaminen järjestyksen palauttamisena – Susiekspansion tyrehdyttäminen 1950- ja 1960-lukujen taitteen Suomessa
Tarja-Liisa Luukkanen, Postuumisti painosten kuninkaaksi – Härjänsilmän Antin Uskon harjoitus autuuteen

Katsaus
Heini Hakosalo, Aihetta juhlaan – Klinikan synty 50 vuotta439

» Sisällys

Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Palvelu.fi

Artikkelit
Mikko Huhtamies, Nordenbergien manufaktuuriutopia Sipoossa hyödyn ajan toiveajattelun ilmentäjänä
Antti Räihä, Venäjään liittäminen ja Suomen suuriruhtinaskuntaan yhdistäminen – Hallinto ja talous kaupunkien argumentaatiossa
Erkki Salo, Vanajan kirkkosaari – Erään myytin taustoja
Jaak Valge, Miksi osa Viron kirjailijoista siirtyi neuvostohallinnon palvelukseen vuonna 1940?
Kai Eriksson ja Helena Tuorila, Suomalainen itsepalvelukulttuuri historiallisesta näkökulmasta

Katsaus
Niklas Jensen-Eriksen, Globaalia yrityshistoriaa Suomessa

» Sisällys

Elämää diktatuureissa

Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Asiantuntijatieto ja valta
Pia Koivunen ja Marko Tikka, Mistä on pakko valita?

Artikkelit
Sami Suodenjoki, Ilmianto valvonnan ilmapiirin lietsojana routavuosien Suomessa
Tuomas Laine-Frigren, Psykologia ja lastensuojelupolitiikka Unkarissa 1956 jälkeen
Ville Laamanen, Kulttuuridiplomatiaa Lubjankan varjossa – Olavi Paavolaisen kohtaamisia Neuvostoliitossa 1939
Raita Merivirta, Pakkosterilointeja ja slummien hävityksiä – Köyhä väestö ja kansalaisoikeuksien rajat poikkeustilan (1975–1977) Delhissä
Jari Eloranta ja Pavel Osinsky, Maailmansotien vaikutus vallankumouksiin Venäjällä, Suomessa, Espanjassa ja Kiinassa
Kimmo Elo, ”Tapaus Pakaslahti” ja tiedustelututkimuksen metodiikka
Täydennys Mari K. Niemi, Täsmennys numeroon 1/2014: Unohtunut naishaastajaJuha Janhunen, Krimin tataarit historian tekijöinä ja kohteina

Katsaus
Juha Janhunen, Krimin tataarit historian tekijöinä ja kohteina

» Sisällys