119. vuosikerta

Tästä pääset lukemaan aikaisempien numeroiden sisällysluetteloita ja pääkirjoituksia. Kirjoitukset ovat PDF-muodossa.

Historiallisen Aikakauskirjan sisällysluettelot, pääkirjoitukset ja keskustelut ovat luettavissa myös HAik-foorumilla.

https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewforum.php?f=11

Historiallisen Aikakauskirjan vanhat numerot ovat kokonaisuudessaan luettavissa Doria-tietokannan kautta, mutta kyse on lisenssinvaraisesta palvelusta.
http://www.doria.fi/handle/10024/38845

Historiallinen Aikakauskirja 2/2021

Vammaisuuden historia

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Pidetään huolta

Teemajohdanto

Tuomas Laine-Frigren, Riikka Miettinen ja Katariina Parhi, Pois marginaaleista – Vammaisuus näkyväksi osaksi historiaa

Katsaus

Daniel Blackie ja Jenni Kuuliala, Katsaus vammaisuuden historian tutkimukseen

Artikkeli

Lauri Julkunen, Ääni ja kansalaisuus – Eino Karlsbergin nuoruus kuurona 1894–1903

Maija Koivisto ja Hisayo Katsui, ”Meitä on uhattu vainota ja tahdotaan hävittää kenties sukupuuttoon” – Viittomakielisen yhteisön keskustelut kuurojen välisistä avioliitoista ja avioliittolaista kuuromykkäinlehdissä vuosina 1896–1930

Virva Liski, ”Vain veri yksin ei ole invaliditeetin merkki” – Henkiset invalidit ja psyykkisesti sotavammaiset valkoisessa Suomessa 1918–1939

Aleksi Huhta, ”Joutuisi ykenemättömyytensä tähden yhteiskunnan rasitukseksi” – Neuvottelu kyvyllisyydestä ja kansalaisuudesta Yhdysvalloista Suomeen tehdyissä karkotuksissa vuosina 1924–1939

Markku Mattila ja Petri Eskola, ”Pikkutyttöjen ahdistelijat vaarattomiksi”! – Kastraatio seksuaalirikosten käsittelymuotona Suomessa 1935–1970

Annastiina Mäkilä, Diagnoosina työtön – Masennusta ja työelämän ulkopuolisuutta kuvaavat kirjoitukset 1900-luvun lopun suomalaisessa arkikulttuurissa

Kolumnit

Minna Harjula, Eletty hyvinvointivaltio – Kokemushistorian näkökulma vammaisuuden tutkimukseen

Petteri Pietikäinen, Hullut, vammaiset ja vammattomat

Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 1/2021

Näkökulman vaihtoja

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Monelta kantilta

Artikkelit

Marko Tikka, Kuinka populaarimusiikista tuli yhteistä – Tanssimusiikin kansallistuminen vuosina
1927–1930

Seija Jalagin, Pelon ja toivon rajalla – Itäkarjalaisten pakolaisuus Suomesta Ruotsiin toisen
maailmansodan jälkeen

Vesa Vares, Juristipresidentti ja filosofikuningas? –  K. J. Ståhlberg ja Tomáš Masaryk liberaaleina
poliitikkoina demokraattisen periaatteen ja meritokraattisen perinteen välissä

Oona Ilmolahti, Maria Lähteenmäki, Sinikka Selin ja Anssi Neuvonen, Biteillä maalatut omakuvat urbanisoituneessa Karjalassa

Tuula Juvonen, Historiantutkimusta toisin katsoen

Heidi Kurvinen ja Riitta Matilainen, Nais- ja sukupuolihistoria kotimaisten yliopistojen opetuksessa 1980-luvulta nykypäivään

Vuoropuhelua

Tuula Juvonen, Homoseksuaalisuuden tutkimuksen paikka Historiallisessa Aikakauskirjassa

Jean Lukkarinen, Sukupuolivähemmistöjen historian opetus yliopistoissa – Opiskelija- ja vähemmistönäkökulma

Maija Mäkikalli, Iiris Kestilä, Juha Heinonen ja Jonna Häkkilä, Digital Access to the Sámi Heritage Archives – Saamelaisten arkistoaineistojen saavutettavuutta kehittävä hanke

Syväluotaus

Elina Maaniitty, Tautien historiaa pandemian keskellä

Aarne Mattila, Kolonialismi ja Suomi

Maarit Leskelä-Kärki, Empatia historioitsijan työvälineenä

Heikki Kokko, Lehdistön kansalliset juuret vai ylirajainen yhteiskunnallinen konteksti?

Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 4/2020

Kolonialismi ja Suomi

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Parempaa uutta vuotta!

Teemajohdanto

Janne Lahti ja Rinna Kullaa, Kolonialismin monikasvoisuus ja sen ymmärtäminen Suomen kontekstissa

Artikkelit

Leila Koivunen ja Anna Rastas, Suomalaisen historiantutkimuksen uusi käänne? – Kolonialismikeskustelujen kotouttaminen Suomea koskevaan tutkimukseen

Sami Lakomäki, Sirpa Aalto ja Ritva Kylli, Näkymättömissä ja kuulumattomissa? – Saamelaiset ja koloniaaliset arkistot

Raita Merivirta, Shikarilla brittiläisessa Intiassa ja Nepalissa – C.G.E. Mannerheimin tiikerinmetsästysmatkat ja kolonialismi

Johanna Turunen ja Mari Viita-aho, Suomalaisuuden ja toiseuden rajamailla – Eksotisointi Gallen-Kallelan Museon Afrikkakokoelman näyttelyhistoriassa

Elina Arminen, Seikkailu Jäämerellä – Kaarlo Hännisen Jäämeren sankari ja suomalainen kolonialismi

Laura Hollsten ja Salla Tuori, Avoin ja vapaa kaikille, varsinkin eurooppalaisille – Suomalaissiirtolaisten utooppinen yhteisö Dominikaanisessa tasavallassa 1929–1944

Liisa-Maija Korhonen, ”Tulinen Amerikan kiihko”– Tunteet ja koloniaalisuus Anna ja Edvard Skogmanin kirjeissä Argentiinasta 1906–1907

Timo Särkkä, Kolonialismin toiseus ja kamera – C. T. Erikssonin valokuvat ja Katangan kuparikenttien
suomalaiset ”pioneerit” 1901–1906

Katsaukset

Rauna Kuokkanen, Pohjoismainen asuttajakolonialismi ja vuoden 2017 Tenosopimus

Mikko Toivanen, Suomesta Sumatralle – Miten Hollannin Itä-Intia ja Britannian Salmisiirtokunnat
näkyivät 1800-luvun loppupuolen suomalaisessa lehdistössä?

Jukka Nyyssönen ja Otso Kortekangas, Siirtomaapolitiikkaa Saamenmaalla? – Historiografisia näkökulmia Suomesta ja Ruotsista

Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 3/2020

Sivistyneitä tapoja

Suuntaviivoja

Anu LahtinenTyö jatkuu

Teemajohdanto

Markku Kekäläinen, Ere Nokkala & Soile Ylivuori, Kohteliaisuus ja 1700-luvun eurooppalainen
kulttuuri

Artikkelit
Markku Kekäläinen, James Boswellin kohteliaisuusteorian tarkastelua

Ere Nokkala, Kansojen sosiaalisuudesta ja täydellistymisestä – Christian Wolffin kansainvälinen poliittinen ajattelu

Soile Ylivuori, Transatlanttista kohteliaisuutta ja rapistuvaa englantilaisuutta – Maria Nugent Jamaikalla 1800-luvun alussa

Satu Sorvali, ”Pyydän nöyrimmästi sijaa seuraavalle” – Yleisönosaston synty, vakiintuminen ja merkitys autonomian ajan Suomen lehdistössä

Joni Krekola, Kootut selitykset – Entiset kansanedustajat ja eduskunnasta putoamisen tulkinnat

Vuoropuhelu: Kirjoittamisen, ajattelun, kerronnan oppimista

Matti Roitto & Tuomas Laine-Frigren, Arvion mekin ansaitsemme – Kirja-arviot ja tieteellisen kirjoittamisen taito

Mikko Kainulainen, Syvemmälle sokkeloon – Historianopetus, historiallinen ajattelu ja tieteentutkimus

Mikko Hiljanen, Tarina tarinoiden takana – Historiatietoisuus ja ajassa olemisen taito

» Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 2/2020

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Muutoksen pysyvyys

Teemajohdanto

Antti Räihä, Petteri Impola & Anu Koskivirta, Suomi, Ruotsi ja historiankirjoituksen historia – ja nykytila

 

Artikkelit

Petri Karonen, Varhaismodernin Ruotsin tutkijat – Ruotsin ja Suomen yhteistä menneisyyttä koskevan tutkimuksen päälinjojen, tutkimusalojen ja ohjaussuhteiden vertailu

Ilona Pikkanen, 1590-luvun aateli suomalaisten ja ruotsalaisten historioitsijoiden silmin 1900-luvun alkupuolella

Petteri Norring, Suurvalta-ajan valloitetut alueet suomalaisessa ja ruotsalaisessa historiantutkimuksessa

Miia Kuha, Kulttuurihistorian asema suomalaisessa ja ruotsalaisessa historiantutkimuksessa 1800-luvun lopulla

Kenneth Partti, Tieteellisiä siirtymiä ja paradigmamuutoksia – kielelliset käänteet Suomen ja Ruotsin historian väitöskirjoissa vuosina 1970–2010

 

Katsaus

Heidi Kurvinen & Olli Kleemola, Kuva-aineiston tietoinen käyttö osana historia-alan julkaisemista

 

Vuoropuhelu: Arkistojen Venäjä

Aleksi Mainio, Sisällissodan suuri tuntematon

A.V. Ganin, Eversti Mihail Svetšnikov – myytit ja todellisuus

Aappo Kähönen, Venäläisten historiallisten aineistojen hyödyt valtion ja kansakunnan rakentamisen näkökulmasta

Kati Parppei, Venäjän keskiaika heijastuu nykypäivään

 

» Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 1/2020

Ideologioiden ja suurvaltojen vaikutuspiirissä

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Tiedon puolella

Artikkelit

Antti Harmainen & Mikko Kemppainen, ”Paremman sosialismin” asialla – Uskonnon ja sosialismin synteesi suomalaisessa työväenliikkeessä ensimmäisistä eduskuntavaaleista kansalaissotaan

Anni Reuter, ”Kansaamme pirstotaan” – Inkerinsuomalaisten karkotukset ja diaspora 1930-luvun kirjeissä kuvattuna

Riku Kauhanen & Olli Kleemola, Maanlunastukset Lounais-Suomen rannikolla vuosina 1945–1951

Katsaukset

Jan Kuhanen & Markku Hokkanen, Kolonialistista kosmopoliittiin – Länsimaisen humanitarismin ja kehitysavun historialliset jatkumot

Kati Katajisto, Digitalisaation haasteet historiantutkimuksessa

Sirkka Ahonen, Metodologinen nationalismi historiatietoisuuden näkökulmasta tarkasteltuna

Vuoropuhelu: Historia tieteenä

Henri Hannula & Ahto Apajalahti, Historiantutkimuksen tieteellisyydestä

Anna Sivula, Historiantutkimuksen tieteellisyyttä koskevan keskustelun konteksti on keskusteleva historiantutkimus

Jouni-Matti Kuukkanen, Kohti historiantutkimuksen ja historiankirjoituksen tieteenfilosofiaa

» Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 4/2019

Pihat, puistot, puutarhat

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Vuorovaikutuksia

Teemajohdanto

Johanna Ilmakunnas, Pihat, puistot ja puutarhat historiantutkimuksen kohteena

Artikkelit

Ranja Hautamäki & Julia Donner, Historiallinen kerroksellisuus Kaisaniemen puiston suojelun ja vaalimisen avaimena

Mirja Mäntylä, Puolijulkiset kartanopuistot – Karlberg ja Monrepos vierailukohteina 1880-luvulta 1920-luvulle

Simo Laakkonen, Sami Louekari & Anu Lahtinen, Kunnallispuistojen ympäristöhistoriaa – Suomen kunnat sosiaalisen luonnonsuojelun edelläkävijöinä

Nina Edgren-Henrichson, Puutarhanviljely ja varhainen naisasialiike Suomessa – Alexandra Smirnoffin Kasvitarha

Anna Tuominen, Kotipihojen puutarhaistuminen 1940–1970-lukujen Suomessa
» Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 3/2019

Menneisyyden lähteillä

Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Lähteillä

Artikkelit
Reima Välimäki, ”Thomas Laurentii ex metropoli Finlandiae Abo” – Martin Crusiuksen päiväkirjamerkinnät Turun kirkkoherran vierailusta Tübingenissä 1585–1586
Anna Kuismin, Nurkkelin, Valvoherra, Kurjalin – Kirjurit ja asioitsijat fiktiivisissä teksteissä 1840-luvulta 1950-luvulle
Olli-Pekka Kasurinen, Lauri Leinonen ja Sanna Supponen, Modernien tutkimustietokantojen ja tiedonjalostusmenetelmien mahdollisuudet historiantutkimukselle – Tapaus Diplomatarium
Fennicum
Sakari Ollitervo, Teemu Immonen, Marjo Kaartinen, Heli Rantala, Marika Räsänen ja Reima Välimäki,
Sata vuotta Keskiajan syksyä
Laura Kolbe, ”Kunnallisen yhteenliittymisen aate” – Suomen kaupunkien yhteistyö kansallisessa ja kansainvälisessä murroksessa 1912–1917

» Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 2/2019

Kaupunkihistoria

Pääkirjoitus

Anu Lahtinen: Jaettu kohtalo

Teemajohdanto
Tanja Vahtikari, Matti O. Hannikainen ja Samu Nyström: Kaupunkihistoria – Monet menneisyydet, uudet tulkinnat

Artikkelit
Riitta Laitinen: Materiaalinen kaupunki – Kodin tilat ja kaupunkiyhteisö 1600-luvun Turussa

Piia Einonen: Venäläissotilaiden majoittaminen kaupunkitilan kyseenalaistajana 1700-luvun ja 1800-luvun alkupuolen Viipurissa

Taina Syrjämaa: Monilajinen kaupunkiyhteisö – Koiria, kissoja ja ihmisiä 1800- ja 1900-luvun vaihteen Uudessakaupungissa

Silja Laine, Tiina Männistö-Funk ja Tanja Vahtikari: Kadun kuvat – Valokuvat lähteinä kaupunkihistorian tutkimuksessa

Ville Laamanen ja Ville Okkonen: Kansallisoikeistolainen itseymmärrys 1929–1932

>> Sisällys

 

Historiallinen Aikakauskirja 1/2019

Tieto, rajat, yhteydet

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen: Tiedon saatavuus ja tiedon hinta

Katsaus
Jussi Hanska: Uutta tietoa fransiskaanien kirjavarallisuudesta keskiajan Suomessa – Gauthier Brüggeläisen ja Pyhän Bonaventuran vaikutus Viipurin konventissa

Artikkelit
Heikki Kokko: Suomenkielisen julkisuuden nousu 1850-luvulla ja sen yhteiskunnallinen merkitys
Aappo Kähönen ja Veera Laine: Venäjän valtion ja kansakunnan sisäiset ja ulkoiset rajat – miten niitä rakennetaan ja perustellaan?
Mikko Kohvakka: Kilpailu Karjalan keskuksesta – Joensuun ja Lappeenrannan kaupunginjohtajien aluekäsitys ja Karjala-kuva 1970-luvulta 1990-luvulle
Heli Rantala, Hannu Salmi, Asko Nivala, Petri Paju, Reetta Sippola, Aleksi Vesanto ja Filip Ginter: Tekstien uudelleenkäyttö suomalaisessa sanoma- ja aikakauslehdistössä 1771–1920 – Digitaalisten ihmistieteiden näkökulma

» Sisällys