122. vuosikerta
Tästä pääset lukemaan aikaisempien numeroiden sisällysluetteloita ja pääkirjoituksia. Kirjoitukset ovat PDF-muodossa.
Historiallisen Aikakauskirjan sisällysluettelot, pääkirjoitukset ja keskustelut ovat luettavissa myös HAik-foorumilla.
https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewforum.php?f=11
Historiallisen Aikakauskirjan numerot julkaistaan avoimesti verkkoon Journal.fi-sivustolle vuoden viiveellä. Historiallisen Aikakauskirjan vanhat numerot vuosilta 1903–1999 ovat luettavissa verkossa Kansalliskirjaston kautta, mutta kyse on osittain lisenssinvaraisesta palvelusta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/0018-2362?display=THUMB&year=1939
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Tiedon muodot
Artikkelit
Asko Nivala ja Jasmine Westerlund, Suomenkielisten taiteilijaromaanien tilallisuus 1884–1939
Janne Mäkiranta, Pihatto karjatalouden tehostajana 1950-luvun Suomessa
Juha-Matti Ritvanen, Suomen valtiojohdon ja Venäjän ulkomaantiedustelun vuorovaikutuksen uudet puitteet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen
Aleksi Marti, Kerronnalliset malliskeemat lukiolaisten toista maailmansotaa koskevissa historiakäsityksissä
Syväluotaus
Petri Karonen, Historiallinen Aikakauskirja 120 vuotta – Lehti, julkaisut ja kirjoittajat
Keskustelua
Jyrki Vesikansa, Väärä todistus HAikin vaiheista
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Neuvottomille
Teemajohdanto
Tiina Männistö-Funk, Ainur Elmgren ja Hanna Tyvelä, Eriarvoisuuden ja tasa-arvoisuuden kaupunki
Artikkelit
Kati Katajisto, Eriarvoisuutta vastaan kunnallisen demokratian keinoin – Tasa-arvon haaste Helsingin kaupunginvaltuustossa 1919–1921
Essi Jouhki ja Veera Moll, ”Niukasti elävän perheen lapselle huvipuisto” – Leikkikentät lasten hyvinvoinnin rakentajina, noin 1950–1970
Annukka Sailo, Ahtauden ja eriarvoisuuden kytkökset 1960- ja 1970-lukujen tiedekentällä
Arja Turunen, Lähiösuunnittelu sukupuolten tasa-arvon esteenä? – Yhdistys 9 ja vaatimukset asumisen uudistamisesta 1960-luvulla
Ainur Elmgren, Utopistinen dystopia – Ruotsin mallit suomalaisissa lähiökeskusteluissa 1950–1980-luvulla
Katsaus
Iida Kalakoski ja Riina Sirén, Uhasta suojelun kohteeksi ja välineeksi –Ihmisen osallisuus rakennusperintöön rakennussuojelun säädöskielessä
Puheenvuoro
Anna Koivukoski, Normeilla on ollut keskeinen asema suomalaisessa esteettömyyspolitiikassa
Kolumni
Hanna Tyvelä, Asumisen utopioita sadan vuoden takaa
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Kohtaloiden kirjoa
Artikkelit
Jason Lavery, Juhana-herttua ja Suomen kirkko 1556–1563
Maria Syväniemi, Raitapaitojen jäljillä – Valokuvat johtolankana köyhyyden ja lapsuuden hiljaiseen kokemushistoriaan
Johanna Lilja, Amatööritutkijat suomalaisten tieteellisten lehtien kirjoittajina 1841–1939
Sebastian Lindberg, Yksinäinen kosmopoliitti – Carl Enckell Pariisin-lähettiläänä ja Suomen ulkopoliittinen kulttuuri 1919–1927
Aappo Kähönen, Suomalainen arkipäivän bolševismi Muurmannin rannikolla 1935–1938
Katsaus
Heidi Kurvinen, Mediahistorian näkökulma tarpeen digitaalisten lehtiarkistojen käytössä
Syväluotaus
Susanna Välimäki & Nuppu Koivisto-Kaasik, Miksi tutkia säveltäjänaisia?
Keskustelua
Olli Salmela, Epäuskottava kertomus säätiön vaikutuksesta syrjintään opettajakoulutusvalinnassa
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Historiallinen Aikakauskirja 120 vuotta
Teemajohdanto
Pertti Grönholm ja Heli Paalumäki, Nostalgia – Tunteita, muistoja ja identiteetin rakentamista
Artikkelit
Marja Lahelma, Rappiosta renessanssiin – Nostalgia Suomen taiteen kultakausimyytin rakentumisessa
Anna Hukka, Nostalgia identiteetin rakentajana – Valev Uibopuun pakolaisvuosien kirjeenvaihto
Jari Nikkola, Kaipuu ja muuttuvat identiteetit – Omaelämäkerrallinen näkökulma ylisukupolviseen amerikansuomalaisuuteen
Topi Vainikainen, Lauluihin varautunut menneisyys – Nostalgiset laulut muistin paikkoina KOM-teatterin esityksessä Baikalin lapset
Titta Kallio-Seppä, Juho-Antti Junno, Sanna Lipkin, Tiina Väre ja Annemari Tranberg, Kahdesti haudattu majuri Toll – Siunaamattoman maan hautakappeli esimerkkinä hautaustavan murrosajoista
Alina Kuusisto, Maakunnan neljä käännettä – Maakunnan käsite osana suomalaisen yhteiskunnan alueellistumista ja politisoitumista 1800-luvulla
Maiju Wuokko ja Marika Räsänen, Tieto, taito, into ja yhteisö – Yliopisto-opettajien näkemykset historian asiantuntijuudesta ja sen kehittymisen tukemisesta opintojen alkuvaiheessa
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Muistoja, tunteita, kokemuksia
Artikkelit
Sinikka Selin, Maria Lähteenmäki, Anssi Neuvonen & Oona Ilmolahti ”Syrjitty vähemmistö” – Karjalaisnuorten aktivismi
Pete Pesonen, Yhteinen tekijyys tutkimusprosessin osana – Firabelityöt muistitietohistorian valossa
Marianne Vasara-Aaltonen, Oikeudellisia neuvoja työväestölle – K. J. Ståhlbergin ja Einar Böökin toiminta Helsingin työväenasiain lautakunnan sihteereinä 1904–1913
Katsaus
Riina Turunen ja Miikka Voutilainen, Suomen esiteollisen kauden valuuttamuunnin (1534–1880)
Syväluotaukset
Kimmo Rentola, Intohimo ja muita tunteita historiantutkimuksessa
Samu Niskanen, Uusien teosten julkaisusta keskiajalla
Kolumni
Markku Kekäläinen, Kosmopoliitti kylpyläkaupungissa
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Arvon mekin ansaitsemme
Teemajohdanto
Anu Korhonen, Rauhattomat unet – Painajaisten historiaa
Artikkelit
Kaarina Koski, Painajaisen merkityksen muutos Suomessa
Marko Lamberg, Pahoissa paikoissa – 1600-luvun suomalaisten painajaiset tilallisina kokemuksina
Mia Korpiola, Nuoren Pehr Stenbergin levottomat unet (1775–1788) – Enteitä, painajaisia ja unien sosiaalisia merkityksiä
Kirsi Kanerva, ”Hirvittävät unet” – Käsityksiä pahoista unista 1800-luvun lopun Suomessa
Ville Kivimäki, Taistelun ja tappion näyt – Kesän 1944 kokemushistoria suomalaisissa painajaisissa ja elokuvissa
Syväluotaus
Marja Jalava, Kohti monilajisen yhteiskunnan historiaa
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Aineistojen kirjoa
Artikkelit
Mikko Huhtamies, Hyökkäys rannikolle – Uusimaa viholliskohteena ja sodan tukialueena 1570-luvulla
Anna Repo, Ruoka, luokka ja affektit 1500-luvun lopun italialaisessa visuaalisessa kulttuurissa
Rose-Marie Peake ja Saara Hilpinen, Kuinka nähdä ja puhua seksuaalisuuden, sukupuolen ja suhteiden moninaisuudesta historiassa? – Kaksi 1800-luvun esimerkkiä arkistosta
Janne Tunturi ja Heli Rantala, Kansainvälisyyden ja kulttuurin nimissä – Friedrich Anton Meyer 1800-luvun alun kirjakulttuurin toimijana
Sari Aalto, Kandidaatti kunnanlääkärinä ja epävarmuuden kokemus
Jaakko Suominen, Tero Pasanen ja Karoliina Koskinen, Lapuanpeli (1930) osallistavana ajankohtaismediana ja mediahistoriallisena lähteenä
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Kylmää kyytiä ja kovaa työtä
Teemajohdanto
Pia Koivunen ja Simo Mikkonen, Kulttuuridiplomatian näkökulma kylmään sotaan
Artikkelit
Marek Fields, Poliittisia viestejä kulttuurin vaalimisen ohessa – Yhdysvaltojen lyhytelokuvatoiminta
Suomessa 1948–1970
Maija Koskinen, Kylmää sotaa kotitalousrintamalla – Suomalais-Amerikkalaisen Yhdistyksen ja
Yhdysvaltojen tiedotustoimiston Amerikkalainen koti -näyttely vuonna 1953
Rony Ojajärvi ja Ilkka Huhta, Uskonto ja kylmä sota Suomen rauhanpuolustajien julkaisuissa 1949–1970
Hanna Korsberg, Kansallisteatteri ja kaksi Berliiniä
Louis Clerc ja Simo Mikkonen, Kansainvälistymisen haaste – Opetusministeriö opiskelijavaihdon järjestäjänä sodanjälkeisen kauden Suomessa
Laura Ipatti, Teollisuuskolossin kulttuurimarkkinoille – Kulttuurisopimus, vaihtokonsultaatiot ja
Suomen kulttuuridiplomatia Japanissa 1977–2000
Katsaus
Laura Saarenmaa, ”Tulkaa katsomaan! Takaamme että Teillä on hauskaa!” – Helsingin DDR Kulturzentrum itäsaksalaisen elokuvan näyteikkunana
Keskustelua
Maarit Leskelä-Kärki, Mihin menneitä elämiä käytämme?
Kolumni
Ville Jalovaara, Sota palasi historiankirjoista Euroopan arkeen
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Ole mahdollisimman rohkea
Artikkelit
Olli Matikainen, ”Meidän lapinmaamme”– Ylä-Savon erämaiden rajakysymys keskiajalla ja 1500-luvulla
Laura-Elina Aho, ”Ihanteiden ilmiloihtija” – Nuori Ida Aalberg suomalaisuuden personifikaationa
Marianne Vasara-Aaltonen, Maallikkoasianajosta kohti juristien esiinmarssia – Asianajotoiminta 1800-luvun Kuopiossa ja Vaasassa
Topi Houni, Kansan eheyttäminen – Käsitteen merkityskerrostumat ja käytön historia
Jouni Ahmajärvi, Kuolemanrangaistusta vastaan – Sosiologi Gunnar Landtman julkisena
intellektuellina
Aaro Sahari, Sotakorvauskertomus ja historiankirjoituksen tulkinnat uroteosta myyttiin
Puheenvuoro
Rose-Marie Peake ja Saara Hilpinen, Kohti sateenkaarisensitiivistä käännettä Suomen historian tutkimuksessa
Keskustelua
Eino Murtorinne ja Pekka Visuri, Hitlerin ja Stalinin neuvotteluista on päteviä dokumentteja
Jyrki Vesikansa, Historiapolitiikkaa kolkkapojille
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Historian käyttö
Teemajohdanto
Reima Välimäki, Heta Aali ja Mila Oiva, Historian poliittisesta käytöstä 2000-luvulla
Artikkelit
Kaius Tuori, Antiikin perintö, ihmisoikeudet ja äärinationalismi – Historiallisten juurten merkitys
legitimaationa
Reima Välimäki ja Anna Ristilä, Muinainen itsenäisyys suomalaisessa historiantutkimuksessa ja historiakulttuurissa 1920–2020
Heta Aali, Mila Oiva ja Anna Ristilä, Suomalainen, ruotsalainen, normanni vai slaavi? – Venäjän perustaja Rurikin alkuperä suomalaisissa ja venäläisissä 2000-luvun verkkokeskusteluissa
Katalin Miklóssy, Kulttuuritaistelu muistin hegemoniasta Unkarissa ja Puolassa
Kari Kallioniemi ja Kimi Kärki, Viihdettä vai valistusta? – Fasistiset ja äärikonservatiiviset vaihtoehtohistoriat 2010-luvun televisioviihteessä ja uuspopulistisessa ruohonjuuritason politiikassa
Katsaukset
Jan Löfström, Millainen historian opetus tukisi ymmärrystä historian käytöstä paremmin?
Iisa Aaltonen, Kulttuurisen muistin kaanonin rakentumisen jäljillä – Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas (2017) ja menneisyyspoliittinen puhe
- 1
- 2
- 3
- …
- 10
- Seuraava »