121. vuosikerta
Tästä pääset lukemaan aikaisempien numeroiden sisällysluetteloita ja pääkirjoituksia. Kirjoitukset ovat PDF-muodossa.
Historiallisen Aikakauskirjan sisällysluettelot, pääkirjoitukset ja keskustelut ovat luettavissa myös HAik-foorumilla.
https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewforum.php?f=11
Historiallisen Aikakauskirjan vanhat numerot vuosilta 1903–1999 ovat luettavissa verkossa Kansalliskirjaston kautta, mutta kyse on osittain lisenssinvaraisesta palvelusta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/0018-2362?display=THUMB&year=1939
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Historiallinen Aikakauskirja 120 vuotta
Teemajohdanto
Pertti Grönholm ja Heli Paalumäki, Nostalgia – Tunteita, muistoja ja identiteetin rakentamista
Artikkelit
Marja Lahelma, Rappiosta renessanssiin – Nostalgia Suomen taiteen kultakausimyytin rakentumisessa
Anna Hukka, Nostalgia identiteetin rakentajana – Valev Uibopuun pakolaisvuosien kirjeenvaihto
Jari Nikkola, Kaipuu ja muuttuvat identiteetit – Omaelämäkerrallinen näkökulma ylisukupolviseen amerikansuomalaisuuteen
Topi Vainikainen, Lauluihin varautunut menneisyys – Nostalgiset laulut muistin paikkoina KOM-teatterin esityksessä Baikalin lapset
Titta Kallio-Seppä, Juho-Antti Junno, Sanna Lipkin, Tiina Väre ja Annemari Tranberg, Kahdesti haudattu majuri Toll – Siunaamattoman maan hautakappeli esimerkkinä hautaustavan murrosajoista
Alina Kuusisto, Maakunnan neljä käännettä – Maakunnan käsite osana suomalaisen yhteiskunnan alueellistumista ja politisoitumista 1800-luvulla
Maiju Wuokko ja Marika Räsänen, Tieto, taito, into ja yhteisö – Yliopisto-opettajien näkemykset historian asiantuntijuudesta ja sen kehittymisen tukemisesta opintojen alkuvaiheessa
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Muistoja, tunteita, kokemuksia
Artikkelit
Sinikka Selin, Maria Lähteenmäki, Anssi Neuvonen & Oona Ilmolahti ”Syrjitty vähemmistö” – Karjalaisnuorten aktivismi
Pete Pesonen, Yhteinen tekijyys tutkimusprosessin osana – Firabelityöt muistitietohistorian valossa
Marianne Vasara-Aaltonen, Oikeudellisia neuvoja työväestölle – K. J. Ståhlbergin ja Einar Böökin toiminta Helsingin työväenasiain lautakunnan sihteereinä 1904–1913
Katsaus
Riina Turunen ja Miikka Voutilainen, Suomen esiteollisen kauden valuuttamuunnin (1534–1880)
Syväluotaukset
Kimmo Rentola, Intohimo ja muita tunteita historiantutkimuksessa
Samu Niskanen, Uusien teosten julkaisusta keskiajalla
Kolumni
Markku Kekäläinen, Kosmopoliitti kylpyläkaupungissa
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Arvon mekin ansaitsemme
Teemajohdanto
Anu Korhonen, Rauhattomat unet – Painajaisten historiaa
Artikkelit
Kaarina Koski, Painajaisen merkityksen muutos Suomessa
Marko Lamberg, Pahoissa paikoissa – 1600-luvun suomalaisten painajaiset tilallisina kokemuksina
Mia Korpiola, Nuoren Pehr Stenbergin levottomat unet (1775–1788) – Enteitä, painajaisia ja unien sosiaalisia merkityksiä
Kirsi Kanerva, ”Hirvittävät unet” – Käsityksiä pahoista unista 1800-luvun lopun Suomessa
Ville Kivimäki, Taistelun ja tappion näyt – Kesän 1944 kokemushistoria suomalaisissa painajaisissa ja elokuvissa
Syväluotaus
Marja Jalava, Kohti monilajisen yhteiskunnan historiaa
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Aineistojen kirjoa
Artikkelit
Mikko Huhtamies, Hyökkäys rannikolle – Uusimaa viholliskohteena ja sodan tukialueena 1570-luvulla
Anna Repo, Ruoka, luokka ja affektit 1500-luvun lopun italialaisessa visuaalisessa kulttuurissa
Rose-Marie Peake ja Saara Hilpinen, Kuinka nähdä ja puhua seksuaalisuuden, sukupuolen ja suhteiden moninaisuudesta historiassa? – Kaksi 1800-luvun esimerkkiä arkistosta
Janne Tunturi ja Heli Rantala, Kansainvälisyyden ja kulttuurin nimissä – Friedrich Anton Meyer 1800-luvun alun kirjakulttuurin toimijana
Sari Aalto, Kandidaatti kunnanlääkärinä ja epävarmuuden kokemus
Jaakko Suominen, Tero Pasanen ja Karoliina Koskinen, Lapuanpeli (1930) osallistavana ajankohtaismediana ja mediahistoriallisena lähteenä
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Kylmää kyytiä ja kovaa työtä
Teemajohdanto
Pia Koivunen ja Simo Mikkonen, Kulttuuridiplomatian näkökulma kylmään sotaan
Artikkelit
Marek Fields, Poliittisia viestejä kulttuurin vaalimisen ohessa – Yhdysvaltojen lyhytelokuvatoiminta
Suomessa 1948–1970
Maija Koskinen, Kylmää sotaa kotitalousrintamalla – Suomalais-Amerikkalaisen Yhdistyksen ja
Yhdysvaltojen tiedotustoimiston Amerikkalainen koti -näyttely vuonna 1953
Rony Ojajärvi ja Ilkka Huhta, Uskonto ja kylmä sota Suomen rauhanpuolustajien julkaisuissa 1949–1970
Hanna Korsberg, Kansallisteatteri ja kaksi Berliiniä
Louis Clerc ja Simo Mikkonen, Kansainvälistymisen haaste – Opetusministeriö opiskelijavaihdon järjestäjänä sodanjälkeisen kauden Suomessa
Laura Ipatti, Teollisuuskolossin kulttuurimarkkinoille – Kulttuurisopimus, vaihtokonsultaatiot ja
Suomen kulttuuridiplomatia Japanissa 1977–2000
Katsaus
Laura Saarenmaa, ”Tulkaa katsomaan! Takaamme että Teillä on hauskaa!” – Helsingin DDR Kulturzentrum itäsaksalaisen elokuvan näyteikkunana
Keskustelua
Maarit Leskelä-Kärki, Mihin menneitä elämiä käytämme?
Kolumni
Ville Jalovaara, Sota palasi historiankirjoista Euroopan arkeen
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Ole mahdollisimman rohkea
Artikkelit
Olli Matikainen, ”Meidän lapinmaamme”– Ylä-Savon erämaiden rajakysymys keskiajalla ja 1500-luvulla
Laura-Elina Aho, ”Ihanteiden ilmiloihtija” – Nuori Ida Aalberg suomalaisuuden personifikaationa
Marianne Vasara-Aaltonen, Maallikkoasianajosta kohti juristien esiinmarssia – Asianajotoiminta 1800-luvun Kuopiossa ja Vaasassa
Topi Houni, Kansan eheyttäminen – Käsitteen merkityskerrostumat ja käytön historia
Jouni Ahmajärvi, Kuolemanrangaistusta vastaan – Sosiologi Gunnar Landtman julkisena
intellektuellina
Aaro Sahari, Sotakorvauskertomus ja historiankirjoituksen tulkinnat uroteosta myyttiin
Puheenvuoro
Rose-Marie Peake ja Saara Hilpinen, Kohti sateenkaarisensitiivistä käännettä Suomen historian tutkimuksessa
Keskustelua
Eino Murtorinne ja Pekka Visuri, Hitlerin ja Stalinin neuvotteluista on päteviä dokumentteja
Jyrki Vesikansa, Historiapolitiikkaa kolkkapojille
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Historian käyttö
Teemajohdanto
Reima Välimäki, Heta Aali ja Mila Oiva, Historian poliittisesta käytöstä 2000-luvulla
Artikkelit
Kaius Tuori, Antiikin perintö, ihmisoikeudet ja äärinationalismi – Historiallisten juurten merkitys
legitimaationa
Reima Välimäki ja Anna Ristilä, Muinainen itsenäisyys suomalaisessa historiantutkimuksessa ja historiakulttuurissa 1920–2020
Heta Aali, Mila Oiva ja Anna Ristilä, Suomalainen, ruotsalainen, normanni vai slaavi? – Venäjän perustaja Rurikin alkuperä suomalaisissa ja venäläisissä 2000-luvun verkkokeskusteluissa
Katalin Miklóssy, Kulttuuritaistelu muistin hegemoniasta Unkarissa ja Puolassa
Kari Kallioniemi ja Kimi Kärki, Viihdettä vai valistusta? – Fasistiset ja äärikonservatiiviset vaihtoehtohistoriat 2010-luvun televisioviihteessä ja uuspopulistisessa ruohonjuuritason politiikassa
Katsaukset
Jan Löfström, Millainen historian opetus tukisi ymmärrystä historian käytöstä paremmin?
Iisa Aaltonen, Kulttuurisen muistin kaanonin rakentumisen jäljillä – Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas (2017) ja menneisyyspoliittinen puhe
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Tutkijat eivät vaienneet
Artikkelit
Jukka Sarjala, Kiertävät kirjat – Painotuotteiden aineellissosiaalinen vaikuttavuus Anders Johan Sjögrenin elämässä ja opiskelussa 1810-luvulla
Niina Hämäläinen ja Hanna Karhu, Riimillisen laulun asema pitkällä 1800-luvulla
Minna Harjula, Perhelisä yhteiskuntakokemuksen raamittajana – Sosiaaliturva uuden ja vanhan rajapinnalla 1940-luvun Suomessa
Katariina Parhi, Kohti tasa-arvoisia terveyspalveluja – Pohjoissuomalaisten terveys syntymä kohorttitutkimuksen lähtökohtana
Jukka Pesu, Max Jakobson, Henry Kissinger ja YK:n pääsihteerivaalit 1971
Katsaus
Kirsi Kanerva, Kaarina Koski ja Marko Lamberg, Suomalaisten unet historian- ja perinteentutkimuksessa – Aineistojen ja muuttuvien näkökulmien jäljillä
Puheenvuoro
Alex Snellman, Kolonialismi-keskustelun häivytetyt ristiriidat ja liberaalidemokratian tulevaisuus
Vammaisuuden historia
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Pidetään huolta
Teemajohdanto
Tuomas Laine-Frigren, Riikka Miettinen ja Katariina Parhi, Pois marginaaleista – Vammaisuus näkyväksi osaksi historiaa
Katsaus
Daniel Blackie ja Jenni Kuuliala, Katsaus vammaisuuden historian tutkimukseen
Artikkeli
Lauri Julkunen, Ääni ja kansalaisuus – Eino Karlsbergin nuoruus kuurona 1894–1903
Maija Koivisto ja Hisayo Katsui, ”Meitä on uhattu vainota ja tahdotaan hävittää kenties sukupuuttoon” – Viittomakielisen yhteisön keskustelut kuurojen välisistä avioliitoista ja avioliittolaista kuuromykkäinlehdissä vuosina 1896–1930
Virva Liski, ”Vain veri yksin ei ole invaliditeetin merkki” – Henkiset invalidit ja psyykkisesti sotavammaiset valkoisessa Suomessa 1918–1939
Aleksi Huhta, ”Joutuisi ykenemättömyytensä tähden yhteiskunnan rasitukseksi” – Neuvottelu kyvyllisyydestä ja kansalaisuudesta Yhdysvalloista Suomeen tehdyissä karkotuksissa vuosina 1924–1939
Markku Mattila ja Petri Eskola, ”Pikkutyttöjen ahdistelijat vaarattomiksi”! – Kastraatio seksuaalirikosten käsittelymuotona Suomessa 1935–1970
Annastiina Mäkilä, Diagnoosina työtön – Masennusta ja työelämän ulkopuolisuutta kuvaavat kirjoitukset 1900-luvun lopun suomalaisessa arkikulttuurissa
Kolumnit
Minna Harjula, Eletty hyvinvointivaltio – Kokemushistorian näkökulma vammaisuuden tutkimukseen
Petteri Pietikäinen, Hullut, vammaiset ja vammattomat
Näkökulman vaihtoja
Suuntaviivoja
Anu Lahtinen, Monelta kantilta
Artikkelit
Marko Tikka, Kuinka populaarimusiikista tuli yhteistä – Tanssimusiikin kansallistuminen vuosina
1927–1930
Seija Jalagin, Pelon ja toivon rajalla – Itäkarjalaisten pakolaisuus Suomesta Ruotsiin toisen
maailmansodan jälkeen
Vesa Vares, Juristipresidentti ja filosofikuningas? – K. J. Ståhlberg ja Tomáš Masaryk liberaaleina
poliitikkoina demokraattisen periaatteen ja meritokraattisen perinteen välissä
Oona Ilmolahti, Maria Lähteenmäki, Sinikka Selin ja Anssi Neuvonen, Biteillä maalatut omakuvat urbanisoituneessa Karjalassa
Tuula Juvonen, Historiantutkimusta toisin katsoen
Heidi Kurvinen ja Riitta Matilainen, Nais- ja sukupuolihistoria kotimaisten yliopistojen opetuksessa 1980-luvulta nykypäivään
Vuoropuhelua
Tuula Juvonen, Homoseksuaalisuuden tutkimuksen paikka Historiallisessa Aikakauskirjassa
Jean Lukkarinen, Sukupuolivähemmistöjen historian opetus yliopistoissa – Opiskelija- ja vähemmistönäkökulma
Maija Mäkikalli, Iiris Kestilä, Juha Heinonen ja Jonna Häkkilä, Digital Access to the Sámi Heritage Archives – Saamelaisten arkistoaineistojen saavutettavuutta kehittävä hanke
Syväluotaus
Elina Maaniitty, Tautien historiaa pandemian keskellä
Aarne Mattila, Kolonialismi ja Suomi
Maarit Leskelä-Kärki, Empatia historioitsijan työvälineenä
Heikki Kokko, Lehdistön kansalliset juuret vai ylirajainen yhteiskunnallinen konteksti?
- 1
- 2
- 3
- …
- 9
- Seuraava »