121. vuosikerta

Tästä pääset lukemaan aikaisempien numeroiden sisällysluetteloita ja pääkirjoituksia. Kirjoitukset ovat PDF-muodossa.

Historiallisen Aikakauskirjan sisällysluettelot, pääkirjoitukset ja keskustelut ovat luettavissa myös HAik-foorumilla.

https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewforum.php?f=11

Historiallisen Aikakauskirjan vanhat numerot vuosilta 1903–1999 ovat luettavissa verkossa Kansalliskirjaston kautta, mutta kyse on osittain lisenssinvaraisesta palvelusta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/0018-2362?display=THUMB&year=1939

Historiallinen Aikakauskirja 4/2023

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Neuvottomille

Teemajohdanto

Tiina Männistö-Funk, Ainur Elmgren ja Hanna Tyvelä, Eriarvoisuuden ja tasa-arvoisuuden kaupunki

Artikkelit

Kati Katajisto, Eriarvoisuutta vastaan kunnallisen demokratian keinoin – Tasa-arvon haaste Helsingin kaupunginvaltuustossa 1919–1921

Essi Jouhki ja Veera Moll, ”Niukasti elävän perheen lapselle huvipuisto” – Leikkikentät lasten hyvinvoinnin rakentajina, noin 1950–1970

Annukka Sailo, Ahtauden ja eriarvoisuuden kytkökset 1960- ja 1970-lukujen tiedekentällä

Arja Turunen, Lähiösuunnittelu sukupuolten tasa-arvon esteenä? – Yhdistys 9 ja vaatimukset asumisen uudistamisesta 1960-luvulla

Ainur Elmgren, Utopistinen dystopia – Ruotsin mallit suomalaisissa lähiökeskusteluissa 1950–1980-luvulla

Katsaus

Iida Kalakoski ja Riina Sirén, Uhasta suojelun kohteeksi ja välineeksi –Ihmisen osallisuus rakennusperintöön rakennussuojelun säädöskielessä

Puheenvuoro

Anna Koivukoski, Normeilla on ollut keskeinen asema suomalaisessa esteettömyyspolitiikassa

Kolumni

Hanna Tyvelä, Asumisen utopioita sadan vuoden takaa

Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 3/2023

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Kohtaloiden kirjoa

Artikkelit

Jason Lavery, Juhana-herttua ja Suomen kirkko 1556–1563

Maria Syväniemi, Raitapaitojen jäljillä – Valokuvat johtolankana köyhyyden ja lapsuuden hiljaiseen kokemushistoriaan

Johanna Lilja, Amatööritutkijat suomalaisten tieteellisten lehtien kirjoittajina 1841–1939

Sebastian Lindberg, Yksinäinen kosmopoliitti – Carl Enckell Pariisin-lähettiläänä ja Suomen ulkopoliittinen kulttuuri 1919–1927

Aappo Kähönen, Suomalainen arkipäivän bolševismi Muurmannin rannikolla 1935–1938

Katsaus

Heidi Kurvinen, Mediahistorian näkökulma tarpeen digitaalisten lehtiarkistojen käytössä

Syväluotaus

Susanna Välimäki & Nuppu Koivisto-Kaasik, Miksi tutkia säveltäjänaisia?

Keskustelua

Olli Salmela, Epäuskottava kertomus säätiön vaikutuksesta syrjintään opettajakoulutusvalinnassa

Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 2/2023

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Historiallinen Aikakauskirja 120 vuotta

Teemajohdanto

Pertti Grönholm ja Heli Paalumäki, Nostalgia – Tunteita, muistoja ja identiteetin rakentamista

Artikkelit

Marja Lahelma, Rappiosta renessanssiin – Nostalgia Suomen taiteen kultakausimyytin rakentumisessa

Anna Hukka, Nostalgia identiteetin rakentajana – Valev Uibopuun pakolaisvuosien kirjeenvaihto

Jari Nikkola, Kaipuu ja muuttuvat identiteetit – Omaelämäkerrallinen näkökulma ylisukupolviseen amerikansuomalaisuuteen

Topi Vainikainen, Lauluihin varautunut menneisyys – Nostalgiset laulut muistin paikkoina KOM-teatterin esityksessä Baikalin lapset

Titta Kallio-Seppä, Juho-Antti Junno, Sanna Lipkin, Tiina Väre ja Annemari Tranberg, Kahdesti haudattu majuri Toll – Siunaamattoman maan hautakappeli esimerkkinä hautaustavan murrosajoista

Alina Kuusisto, Maakunnan neljä käännettä – Maakunnan käsite osana suomalaisen yhteiskunnan alueellistumista ja politisoitumista 1800-luvulla

Ville Okkonen, Kaavailut kansakoulunopettajainkoulutuksen sisäänoton poliittisista rajauksista ja vasemmistolaisten opettajien valvonta 1950- ja 1960-lukujen taitteessa

Maiju Wuokko ja Marika Räsänen, Tieto, taito, into ja yhteisö – Yliopisto-opettajien näkemykset historian asiantuntijuudesta ja sen kehittymisen tukemisesta opintojen alkuvaiheessa

Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 1/2023

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Muistoja, tunteita, kokemuksia

Artikkelit

Sinikka Selin, Maria Lähteenmäki, Anssi Neuvonen & Oona Ilmolahti ”Syrjitty vähemmistö” – Karjalaisnuorten aktivismi

Pete Pesonen, Yhteinen tekijyys tutkimusprosessin osana – Firabelityöt muistitietohistorian valossa

Marianne Vasara-Aaltonen, Oikeudellisia neuvoja työväestölle – K. J. Ståhlbergin ja Einar Böökin toiminta Helsingin työväenasiain lautakunnan sihteereinä 1904–1913

Katsaus

Riina Turunen ja Miikka Voutilainen, Suomen esiteollisen kauden valuuttamuunnin (1534–1880)

Syväluotaukset

Kimmo Rentola, Intohimo ja muita tunteita historiantutkimuksessa

Samu Niskanen, Uusien teosten julkaisusta keskiajalla

Kolumni

Markku Kekäläinen, Kosmopoliitti kylpyläkaupungissa

Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 4/2022

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen,  Arvon mekin ansaitsemme

Teemajohdanto

Anu Korhonen, Rauhattomat unet – Painajaisten historiaa

Artikkelit

Kaarina Koski, Painajaisen merkityksen muutos Suomessa

Marko Lamberg, Pahoissa paikoissa – 1600-luvun suomalaisten painajaiset tilallisina kokemuksina

Mia Korpiola, Nuoren Pehr Stenbergin levottomat unet (1775–1788) – Enteitä, painajaisia ja unien sosiaalisia merkityksiä

Kirsi Kanerva, ”Hirvittävät unet” – Käsityksiä pahoista unista 1800-luvun lopun Suomessa

Ville Kivimäki, Taistelun ja tappion näyt – Kesän 1944 kokemushistoria suomalaisissa painajaisissa ja elokuvissa

Syväluotaus

Marja Jalava, Kohti monilajisen yhteiskunnan historiaa

Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 3/2022

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Aineistojen kirjoa

Artikkelit

Mikko Huhtamies, Hyökkäys rannikolle – Uusimaa viholliskohteena ja sodan tukialueena 1570-luvulla

Anna Repo, Ruoka, luokka ja affektit 1500-luvun lopun italialaisessa visuaalisessa kulttuurissa

Rose-Marie Peake ja Saara Hilpinen, Kuinka nähdä ja puhua seksuaalisuuden, sukupuolen ja suhteiden moninaisuudesta historiassa? – Kaksi 1800-luvun esimerkkiä arkistosta

Janne Tunturi ja Heli Rantala, Kansainvälisyyden ja kulttuurin nimissä – Friedrich Anton Meyer 1800-luvun alun kirjakulttuurin toimijana

Sari Aalto, Kandidaatti kunnanlääkärinä ja epävarmuuden kokemus

Jaakko Suominen, Tero Pasanen ja Karoliina Koskinen, Lapuanpeli (1930) osallistavana ajankohtaismediana ja mediahistoriallisena lähteenä

Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 2/2022

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Kylmää kyytiä ja kovaa työtä

Teemajohdanto

Pia Koivunen ja Simo Mikkonen, Kulttuuridiplomatian näkökulma kylmään sotaan

Artikkelit

Marek Fields, Poliittisia viestejä kulttuurin vaalimisen ohessa – Yhdysvaltojen lyhytelokuvatoiminta
Suomessa 1948–1970

Maija Koskinen, Kylmää sotaa kotitalousrintamalla – Suomalais-Amerikkalaisen Yhdistyksen ja
Yhdysvaltojen tiedotustoimiston Amerikkalainen koti -näyttely vuonna 1953

Rony Ojajärvi ja Ilkka Huhta, Uskonto ja kylmä sota Suomen rauhanpuolustajien julkaisuissa 1949–1970

Hanna Korsberg, Kansallisteatteri ja kaksi Berliiniä

Louis Clerc ja Simo Mikkonen, Kansainvälistymisen haaste – Opetusministeriö opiskelijavaihdon järjestäjänä sodanjälkeisen kauden Suomessa

Laura Ipatti, Teollisuuskolossin kulttuurimarkkinoille – Kulttuurisopimus, vaihtokonsultaatiot ja
Suomen kulttuuridiplomatia Japanissa 1977–2000

Katsaus

Laura Saarenmaa, ”Tulkaa katsomaan! Takaamme että Teillä on hauskaa!” – Helsingin DDR Kulturzentrum itäsaksalaisen elokuvan näyteikkunana

Keskustelua

Maarit Leskelä-Kärki, Mihin menneitä elämiä käytämme?

Kolumni

Ville Jalovaara, Sota palasi historiankirjoista Euroopan arkeen

Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 1/2022

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Ole mahdollisimman rohkea

Artikkelit

Olli Matikainen, ”Meidän lapinmaamme”– Ylä-Savon erämaiden rajakysymys keskiajalla ja 1500-luvulla

Laura-Elina Aho, ”Ihanteiden ilmiloihtija” – Nuori Ida Aalberg suomalaisuuden personifikaationa

Marianne Vasara-Aaltonen, Maallikkoasianajosta kohti juristien esiinmarssia – Asianajotoiminta 1800-luvun Kuopiossa ja Vaasassa

Topi Houni, Kansan eheyttäminen – Käsitteen merkityskerrostumat ja käytön historia

Jouni Ahmajärvi, Kuolemanrangaistusta vastaan – Sosiologi Gunnar Landtman julkisena
intellektuellina

Aaro Sahari, Sotakorvauskertomus ja historiankirjoituksen tulkinnat uroteosta myyttiin

Puheenvuoro

Rose-Marie Peake ja Saara Hilpinen, Kohti sateenkaarisensitiivistä käännettä Suomen historian tutkimuksessa

Keskustelua

Eino Murtorinne ja Pekka Visuri, Hitlerin ja Stalinin neuvotteluista on päteviä dokumentteja

Jyrki Vesikansa, Historiapolitiikkaa kolkkapojille

Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 4/2021

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Historian käyttö

Teemajohdanto

Reima Välimäki, Heta Aali ja Mila Oiva, Historian poliittisesta käytöstä 2000-luvulla

Artikkelit

Kaius Tuori, Antiikin perintö, ihmisoikeudet ja äärinationalismi – Historiallisten juurten merkitys
legitimaationa

Reima Välimäki ja Anna Ristilä, Muinainen itsenäisyys suomalaisessa historiantutkimuksessa ja historiakulttuurissa 1920–2020

Heta Aali, Mila Oiva ja Anna Ristilä, Suomalainen, ruotsalainen, normanni vai slaavi? – Venäjän perustaja Rurikin alkuperä suomalaisissa ja venäläisissä 2000-luvun verkkokeskusteluissa

Katalin Miklóssy, Kulttuuritaistelu muistin hegemoniasta Unkarissa ja Puolassa

Kari Kallioniemi ja Kimi Kärki, Viihdettä vai valistusta? – Fasistiset ja äärikonservatiiviset vaihtoehtohistoriat 2010-luvun televisioviihteessä ja uuspopulistisessa ruohonjuuritason politiikassa

Katsaukset

Jan Löfström, Millainen historian opetus tukisi ymmärrystä historian käytöstä paremmin?

Iisa Aaltonen, Kulttuurisen muistin kaanonin rakentumisen jäljillä – Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas (2017) ja menneisyyspoliittinen puhe

Sisällys

Historiallinen Aikakauskirja 3/2021

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Tutkijat eivät vaienneet

Artikkelit

Jukka Sarjala, Kiertävät kirjat – Painotuotteiden aineellissosiaalinen vaikuttavuus Anders Johan Sjögrenin elämässä ja opiskelussa 1810-luvulla

Niina Hämäläinen ja Hanna Karhu, Riimillisen laulun asema pitkällä 1800-luvulla

Minna Harjula, Perhelisä yhteiskuntakokemuksen raamittajana – Sosiaaliturva uuden ja vanhan rajapinnalla 1940-luvun Suomessa

Katariina Parhi, Kohti tasa-arvoisia terveyspalveluja – Pohjoissuomalaisten terveys syntymä kohorttitutkimuksen lähtökohtana

Jukka Pesu, Max Jakobson, Henry Kissinger ja YK:n pääsihteerivaalit 1971

Katsaus

Kirsi Kanerva, Kaarina Koski ja Marko Lamberg, Suomalaisten unet historian- ja perinteentutkimuksessa – Aineistojen ja muuttuvien näkökulmien jäljillä

Puheenvuoro

Alex Snellman, Kolonialismi-keskustelun häivytetyt ristiriidat ja liberaalidemokratian tulevaisuus

Sisällys