Lehden numerot

Suuntaviivoja

Simo Mikkonen, Menneisyyden sitkeä läsnäolo

Artikkelit

Johanna Skurnik ja Sofia Kotilainen, Kansanvalistusseura tieteellisen lukutaidon edistäjänä 1800- ja 1900-luvun vaihteessa

Sofia Silfvast, ”Ennen myö ei Venäjän rajaa tiietty mitään” – Salmin pitäjän rajakylien muisteltu ylirajaisuus

Jasmin Flinkman, Sodan rikkoma mieli – Menneisyyden kokemuksen kuvaus ja tunnelma Jenni Linturin Jälleenrakennuksessa

Paula Rauhala ja Jussi Silvonen, Marxin Pääoman suomennoshistoria ja 1900-luvun poliittiset suhdanteet

Piia Vuorinen ja Tiina Lintunen, Valvonnan vihastuttamat – Suomen turvallisuuspoliisin ja ahvenanmaalaisten välinen jännite 1920-luvulla

Onerva Alanen, Eräänlaista puolueettomuutta? – Kylmän sodan sitoutumattomuus ja puolueettomuus kilpailevina käsitteinä 1960-luvun alkupuoliskolla

Juha-Matti Ritvanen, Unionin valtavirtaan – Suomen Venäjä-politiikka EU-jäsenyyden alkutaipaleella 1995–1999

Puheenvuoro

Liisa Vuonokari-Bomström, Haluavatko tutkijat täysin digitaalisia arkistoja?

Muistosanat

Tapio Hämynen ja Arto Nevala, Tienraivaajan osaamiselle riitti kysyntää – Antti Laine 1949–2025 98

Tapio Hämynen, Arto Nevala ja Hannu Itkonen, Emeritusprofessori Antero Heikkinen 1941–2026

Sisällys

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Punaisen kuningattaren ravi

Artikkeli

Marko Lamberg, En finne igen – ”Suomalaisten” osuus raskaista rikoksista myöhäiskeskiajan Tukholmassa

Jenni Lares, Krouvit ja kestikievarit 1500-luvun Suomessa

Toni Simanainen, Olaus Magnus, antiikin jälkivaikutus ja Kharybdis-pyörre pohjoisessa

Mikko Huhtamies, Laivanrakennus, paikallisyhteisö ja kansainväliset yhteydet Ruotsissa/Suomessa 1540–1585

Niklas Rapo, Esikaupunki, työläiskaupunginosa ja modernin kaupunkitilan muodostaminen Porvoossa 1800–1900-luvun taitteessa

Katsaukset

Anssi Halmesvirta, Vapaus vastaan pakotus – Liberaali vapauskäsitys aatehistoriassa

Mia Korpiola, VirTuAr – Turun hovioikeuden vanhemman arkiston (1623–1827) rekonstruointihanke

Ilkka Jokipii, Sanna Joska, Lauri Leinonen ja Riikka Marttila, Historiantutkija – tekoäly vie sinunkin työsi… aivan uudelle tasolle!

Kolumnit

Pihla Pekonen, Kuningatar Kristiina ja menneisyyden suhteiden moninaisuus

Panu Savolainen, JUFO – aivoituksia ongelmateini-ikään ehtineestä julkaisuluokituksesta

Sisällys

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Arkea ja juhlaa

Teemajohdanto

Ville Vuolanto, Menneisyyttä tutkien, tulevaa rakentaen – Suomen Historiallinen Seura 150 vuotta

Artikkeli

Jouko Hartikainen, Suuri Pohjan sota Britannian lehdissä ja julkisuudessa 1715–1721 – Varhaismoderni poliittinen julkisuus ja ulkopolitiikka

Seppo Heikkinen ja Jean Lukkarinen, Binäärinen sukupuoli? – Kilpaurheilun sukupuolitestit suomalaisen lehdistön kirjoituksissa 1965–2000

Anna Niiranen, ”Synnyttäjäkin voi olla asiantuntija” – Keskustelu synnytyskivun hoidosta 1970-luvun suomalaislehdistössä

Joni Krekola ja Kari Teräs, ”Kirjekyyhkysten aika” – Presidentti Kekkosen viestinviejät kansanedustajien muistitiedossa

Suomen Historiallinen Seura 150 vuotta

Sari Aalto ja Ville Vuolanto, Suomen Historiallisen Seuran alkutaival – Tieteellisen yhdistystoiminnan synty ja kansakunnan rakentaminen

Seppo Hentilä, Historiantutkijat sotien jälkeisessä yhteiskunnassa

Mervi Kaarninen, 150-vuotias Suomen Historiallinen Seura kansainvälisenä toimijana historioitsijoiden yhteisöissä

Tabula gratulatoria

Kolumni

Ulla Nordfors, Tekoäly ja tiedeuutinen

Keskustelua

Aki Rasilainen, Pinnallista syväluotausta

Muistosanat

Marjatta Hietala, Olli-Pekka Vehviläinen (s. 4.6.1933, k.13.1.2024)

Sisällys

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Vapaan tieteen lahja

Teemajohdanto

Alex Snellman ja Kristiina Kalleinen, Imperiumi ja Suomi

Teemakatsaus

Alex Snellman, Mikä keisariaika?

Artikkelit

Johanna Wassholm ja Ann-Catrin Östman, Venäläiset sotilaskarkurit ja tunteiden käyttö viranomaisviestinnässä Suomen suuriruhtinaskunnassa 1808–1818

Timo Salminen, M. A. Castrén, Venäjä ja venäläiset noin 1838–1852

Timo Särkkä, Nikolai Putilovin yritysimperiumi ja Savon rautateollisuuden imperiaaliset verkostot 1857–1880

Aleksi Huhta, Venäjän varakonsuli Gustaf Wilson siirtokansan keisarillisena kaitsijana Oregonissa 1883–1901

Mikael Björk-Winberg, Skandinavismi suomenkielisissä lehdissä 1900–1903

Tuomas Teuho, Suomeen sijoitetun venäläisen sotaväen edustautuminen juhlatilaisuuksissa Hämeenlinnassa 1900–1917

Nuppu Koivisto-Kaasik, Pietarin konservatoriossa opiskelleet naispuoliset pianopedagogit Helsingissä ja Tallinnassa 1860-luvulta 1920-luvulle

Katsaus

Dmitri Frolov, Suomalaisia koskevat asiakirjat Azerbaidžanin arkistoissa

Kolumnit

Johannes Remy, Ukraina ja Suomi Venäjän valtakunnan yhteydessä

Robert Schweitzer, Alexander Armfelt, imperiumi ja Suomi

Syväluotaus

Alpo Juntunen ja Kristiina Kalleinen, Valtiosääntöjuristin näkökulma valtio vai maakunta -kiistaan

Sisällys

 

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Ajan merkkejä

Artikkelit

Heikki Mikkonen, Ikäännyttiinpä ennenkin – Erittäin vanhoiksi eläneiden tilastointi Suomessa Taulustolaitoksen perustamisesta ensimmäiseen väestölaskentaan

Markku Nissinen, Vuoden 1825 rokotusasetus ja sen toteuttamisen haasteet paikallistasolla

Topi Artukka, Työllä nälkää vastaan – Turun ja Tampereen työhuoneet suurten nälkävuosien aikana 1860-luvulla

Marianne Junila ja Tiina Lintunen, Kokemus ja kansallinen narratiivi – Valkoiset tytöt sisällissodan todistajina 1918

Sini Väisänen, Suomalaisten suhtautuminen venäläiseen rakennusperintöön Hämeenlinnan kaupunkitilassa 1918–1929

Jenni Karimäki, ”Horjumatta puolustettava kansanvaltaa ja isiltä perittyä oikeusjärjestystä” –Antikommunismi ja antifasismi Kansallisen edistyspuolueen kriisinhallinnan työkaluina maailmansotien välillä

István Papp, Dezső Szabó ja suomalaiset

Susanna Waldén-Antikainen, Liedejä ”Uuden Euroopan” puolesta – Yrjö Kilpisen ja Gerhard Hüschin konserttikiertue Saksassa vuonna 1944

Sisällys

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Kriittinen ja rakentava voima

Teemajohdanto

Ville Kivimäki, Tuomas Tepora, Tanja Vahtikari ja Ville Yliaska, Uusi nationalismitutkimus ja historia – Eletty kansakunta toisen maailmansodan ja vuoden 1990 murroskohtien jälkeen

Artikkelit

Takehiro Okabe, Heimoaatteen ja Suur-Suomen kaikuja – Suomalais-neuvostoliittolainen kiista Kalevalasta 1944–1952

Jutta Ahlbeck, Hanna Lindberg ja Mats Wickström, Ongelmallinen rakkaus – Seka-avioliitot suomenruotsalaisten haasteena toisen maailmansodan jälkeen

Tanja Vahtikari, Jenni Räikkönen ja Henrik Mattjus, Kansakunta lastenkamarissa – Äitiyspakkaus arkipäiväistyvän nationalismin esineenä 1930-luvulta nykypäivään

Tuomas Tepora ja Ville Yliaska, Haaleaa nationalismia – Kylmän sodan päättyminen, älymystö ja ”Suomen henkinen tila”

Karri Lehtinen, Nevö foget – Nationalismi YouTuben MM95-videoissa

Katsaus

Tuomas Laine-Frigren, Sotalapset ja kansakunnan rajat

Keskustelua

Martti Häikiö, Tiede ja journalismi samoissa kansissa

Jyrki Vesikansa, HAikin vaiheista alkuperäislähtein

Sisällys

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Äly vastaan häly

Artikkelit

Heidi Hakkarainen, Moraalista kasvatusta Suomen sodan jälkeen – Eläintarinat ja filantropismin vaikutus Viipurin suomenkielisissä lastenkirjoissa

Janne Väistö, Helsingin kaduilta vallan kabinetteihin – 1930-luvun ruotsalaisuuden päivän mellakat ja niitä seuranneet reaktiot

Elina Kahla, Oliko Pavel Florenski antisemitisti? – Apokalypsifilosofin mietteitä juutalaiskysymyksestä ja veriuhrista

Noora Nampajärvi, Paikallishistorian asema Lapin maakunnan perusopetuksen historian opetussuunnitelmissa

Lassi Luoma, Sotien jälkeinen asutustoiminta Pohjois-Satakunnassa

Katsaus

Tanja Vahtikari, Historiantutkimuksen menetelmällisyys – Tie, työkalu ja tulkinta

Keskustelua

Pirkko Leino-Kaukiainen, Olin siellä minäkin

Sisällys

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Aina uusia näkökulmia

Teemajohdanto

Riikka Taavetti, Kirsi Vainio-Korhonen ja Lotta Vuorio, Polkuja seksuaalisuuden historiaan

Artikkelit

Outi Sihvonen, Siveyden vaatimukset – Vestan neitsyet ja keisariajan Rooman eliitin naisten seksuaalisuus

Mari Välimäki, Katsoa ja palaa – Opiskelijat, rakastuminen ja seksuaalinen halu myöhäiskeskiajan saksalaisissa yliopistoissa

Charlotta Wolff, Pyyteetön rakkaus, intohimoinen ystävyys – Miesten väliset suhteet 1700-luvun jälkipuoliskolla

Aino Kirjonen, Valtavia ihastuksia ja liehitteleviä kaksilahkeisia – Seksuaalisuuden moninaisuus yhdysvaltalaisissa naisyliopistoissa 1900-luvun taitteessa

Markku Mattila, Suomen eugeenisen pakkosterilointipolitiikan alueelliset erot ja toimijoiden vaikutus 1935–1970

Miina Keski-Petäjä, Ankara aborttipolitiikka, asiantuntijat ja inhimilliset kokemukset – Suomalaisen abortin historian jäljillä

Puheenvuoro

Kate Sotejeff-Wilson, Ei modernismia ilman lesboja Suomessakaan? – Wivin ja Hannan suhde queer-muistitutkimuksen näkökulmasta

Sarjakuva

Niko-Petteri Niva ja roju, Rintamadragia

Sisällys

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Tiedon muodot

Artikkelit

Asko Nivala ja Jasmine Westerlund, Suomenkielisten taiteilijaromaanien tilallisuus 1884–1939

Janne Mäkiranta, Pihatto karjatalouden tehostajana 1950-luvun Suomessa

Juha-Matti Ritvanen, Suomen valtiojohdon ja Venäjän ulkomaantiedustelun vuorovaikutuksen uudet puitteet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen

Aleksi Marti, Kerronnalliset malliskeemat lukiolaisten toista maailmansotaa koskevissa historiakäsityksissä

Syväluotaus

Petri Karonen, Historiallinen Aikakauskirja 120 vuotta – Lehti, julkaisut ja kirjoittajat

Keskustelua

Jyrki Vesikansa, Väärä todistus HAikin vaiheista

Sisällys

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Neuvottomille

Teemajohdanto

Tiina Männistö-Funk, Ainur Elmgren ja Hanna Tyvelä, Eriarvoisuuden ja tasa-arvoisuuden kaupunki

Artikkelit

Kati Katajisto, Eriarvoisuutta vastaan kunnallisen demokratian keinoin – Tasa-arvon haaste Helsingin kaupunginvaltuustossa 1919–1921

Essi Jouhki ja Veera Moll, ”Niukasti elävän perheen lapselle huvipuisto” – Leikkikentät lasten hyvinvoinnin rakentajina, noin 1950–1970

Annukka Sailo, Ahtauden ja eriarvoisuuden kytkökset 1960- ja 1970-lukujen tiedekentällä

Arja Turunen, Lähiösuunnittelu sukupuolten tasa-arvon esteenä? – Yhdistys 9 ja vaatimukset asumisen uudistamisesta 1960-luvulla

Ainur Elmgren, Utopistinen dystopia – Ruotsin mallit suomalaisissa lähiökeskusteluissa 1950–1980-luvulla

Katsaus

Iida Kalakoski ja Riina Sirén, Uhasta suojelun kohteeksi ja välineeksi –Ihmisen osallisuus rakennusperintöön rakennussuojelun säädöskielessä

Puheenvuoro

Anna Koivukoski, Normeilla on ollut keskeinen asema suomalaisessa esteettömyyspolitiikassa

Kolumni

Hanna Tyvelä, Asumisen utopioita sadan vuoden takaa

Sisällys