123. vuosikerta
Ajankohtaista
Marjo Liukkonen: Hennalan naismurhat 1918. Vastapaino 2018. 351 s. ISBN 978-951-768-584-9. Marjo Liukkosen kirjoittama Hennalan Naismurhat 1918 julkaistiin alkuvuodesta suuren mediahuomion saattelemana. Vastapainon julkaisema kirja perustuu myöhemmin keväällä väitelleen Liukkosen väitöskirjatutkimukseen. Tutkimuksen kolme pääkysymystä ovat: millaista arkea Hennalan vankileirillä elettiin, keitä siellä murhatut naiset olivat ja miten heidät valikoitiin teloitettavaksi. Teoksen teoreettinen viitekehys nojaa feministiseen sosiologiaan ja…
Lue lisää >Suurlähettiläs Jaakko Kalela pohtii Historiallisen Aikakauskirjan tuoreimmassa numerossa lähdekritiikin merkitystä presidentin päiväkirjojen tulkinnassa. Samalla hän muistuttaa meitä tutkijoita ottamaan yhteyttä asianosaisiin, jos heitä on edelleen tavoitettavissa. Kalelan ajatuksia herättävä teksti löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Lue lisää >Historioitsijana latasin Suomi 100 ‑vuoteen jonkinasteisia odotuksia. Kerrankin mediaa ja suomalaisia kiinnostaisi Suomen historia muinakin päivinä kuin 6.12! Valitettavasti odotukseni ovat pitkälti jääneet lunastamatta. Etenkin viime kuukaudet ovat kolmannen Tuntematon sotilas ‑elokuvan ansiosta olleet yhtä pitkitettyä itsenäisyyspäivää, vaikka kirjoitushetkellä varsinaiseen juhlapäivään on vielä yli kuukausi. Elokuvalle viisi tähteä antanut Juho Rissanen kirjoittaa arviossaan: ”On toki…
Lue lisää >Historiallinen Aikakauskirja tarjoaa tohtorikoulutettaville ja nuorille tutkijoille mahdollisuuden osallistua tieteellisen artikkelin kirjoittamista käsittelevälle kurssille keskiviikkona 18.10.2017 kl 12–17. Kurssi järjestetään Turun yliopistossa Historiantutkimuksen päivien oheistapahtumana päiviä edeltävänä keskiviikkona. Kurssin vetäjänä toimii professori Pauliina Raento. Kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 25 henkilöä. Ilmoittautumiset pyydetään lähettämään Historiallisen Aikakauskirjan toimitussihteerille (heidi.kurvinen@oulu.fi). Kurssille valitut henkilöt saavat tarkemmat tiedot kurssipaikasta ja mahdollisesta oheislukemisesta sähköpostitse…
Lue lisää >
Esoteeristen liikkeiden tutkimus on noussut vähitellen historiantutkimuksen validiksi tutkimuskohteeksi, mutta yhä edelleen aiheeseen liittyy runsaasti erilaisia myyttejä ja ennakkoluuloja. Näin on etenkin Suomessa, jossa esoteeriset liikkeet ovat vasta aivan viime vuosina saaneet laajempaa huomiota. Moderni länsimainen esoteria määritellään ilmiöksi, joka ulottuu 1700-luvulta nykypäivään. Tampereen yliopiston historiatieteiden tohtorikoulutettava Antti Harmaisen mukaan muinaiskreikan esoterikos-sanasta juonnettu esoteria viittaa…
Lue lisää >
Kirja-arviot ovat yksi Historiallisen Aikakauskirjan luetuimmista juttutyypeistä. Jatkossa niihin satsataan entistä enemmän, sillä toimitusta on päätetty vahvistaa kirja-arviotoimittajalla. Tehtävässä aloittaa FT Tuomas Laine-Frigren Jyväskylän yliopistosta, joka toimi myös uudistuksen moottorina. ”Historiallinen Aikakauskirja on Suomen tärkein historia-alan julkaisufoorumi, mutta lehden kirja-arviopuoli kaipaa päivittämistä ja sisällöllistä terävöittämistä. Halusin lähteä yli 110-vuotiaan kelkkaan”, Laine-Frigren kertoo. Toimituksessa idea sai heti positiivisen vastaanoton, sillä kirja-arvioseurannan…
Lue lisää >
Ruoka on ihmisen perustarpeita, mutta sen merkitys menneisyyden tapahtumien ohjaajana on huomattu vasta viime vuosina. Nyt monitieteinen ruokahistoriallinen tutkimus muuttaa käsityksiämme menneestä. Itsenäistymisen kynnyksellä suomalaisten enemmistö söi vielä leipää, perunoita ja suolasilakoita. Ruokakulttuurissa alkoi kuitenkin näkyä myös modernisaation mukanaan tuomia elementtejä. Esimerkiksi lehtikaalia suositeltiin syötäväksi jo sata vuotta sitten. ”1910-luvun keittokirjoissa oli hyvin vahva painotus…
Lue lisää >
Joulukuun alkupuolella ilmestyneen nelosnumeron myötä päätoimittajamme Anu Lahtisen ensimmäinen vuosi on saatu päätökseen. On siis aika summata vuoden kulkua ja katsoa myös tulevaan. Onko päätoimittajuus ollut sellaista kuin odotit? Enimmäkseen kyllä. Tiesin että luvassa on paljon töitä ja deadlineja, mutta myös kiinnostavia aiheita ja uusia oivalluksia. Mikä pestissä on ollut haastavinta? Entä parasta? Päätoimittajana saa…
Lue lisää >Markku Kekäläinen kirjoitti keväällä julkaistussa kolumnissaan Donald Trumpin poliittisista pyrkimyksistä käyttäen lähtökohtanaan Oswald Spenglerin teosta Länsimaiden perikato. Yhdysvaltojen viime viikkoisen vaalituloksen jälkimainingeissa Kekäläisen kolumni on entistä ajankohtaisempi. Onko Trumpin voitto osoitus siitä, että länsimainen kulttuuri on nykymuodossaan ”kadottamassa luovan voimansa ja kokoavat aatteensa”, kuten Kekäläinen kirjoittaa. Alkuperäinen kolumni on luettavissa tästä.
Lue lisää >
Mitä mieltä historian opiskelussa on? Mihin sillä tähdätään ja kuka määrää tahdin? Entä millaista historian opetus on tänä päivänä? Näihin kysymyksiin vastataan Jyväskylän kaupunginkirjastolla 3.11.2016 klo 18.00–19.30 järjestettävässä paneelikeskustelussa ”Mihin historiaa tarvitaan?”. Historian pedagoginen tutkimus on nyt pinnalla monestakin syystä. Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma painottaa vahvasti historiallisia taitoja, kuten kriittistä ajattelua ja tulkintataitoja. Myös digitaalisuus haastaa…
Lue lisää >- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- Seuraava »
Miten lehden voi tilata tai ostaa?
Tilaa vuosikerta tällä lomakkeella.
Historiallisen Aikakauskirjan irtonumerot maksavat 14 € ja niitä voi ostaa näistä myyntipisteistä:
- Tiedekirja, Snellmaninkatu 13, 00170 Helsinki
- Rosebud kirjakaupat: Sivullinen, Tiedekulma, Citycenter, Kaivopiha, Mariankatu ja Rosebudin verkkokauppa
Vanhoja irtonumeroita voi tiedustella lehden taloudenhoitajalta osoitteesta eira.aalto(at)helsinki.fi.
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja muut muutokset, katso ohje.
Vertaisarvioitu tiedejulkaisu
Historiallinen Aikakauskirja noudattaa referee-järjestelmää, mikä tarkoittaa, että lehteen tarjotun aineiston julkaisukelpoisuuden arvioivat tieteelliset asiantuntijat. Historiallisen Aikakauskirjan yhdistää korkean tieteellisen tason ja selkeän kielellisen ilmaisun siten, että lehden parissa viihtyvät sekä historian ammattitutkijat että muutkin historiasta kiinnostuneet.
