123. vuosikerta
Tiedotteet
CFP: Nationalismi ja eletty kansakunta Suomessa toisen maailmansodan jälkeen 1945–2000 (HAik 4/2024)
Suomalaisessa historiantutkimuksessa nationalismia on käsitelty erityisesti 1800-luvun “kansallisen heräämisen”, vuosisadan vaihteen poliittisen aktivoitumisen, itsenäistymisen ja sisällissodan, 1920- ja 1930-lukujen jännitteiden sekä talvi- ja jatkosodan yhteyksissä. Toisen maailmansodan jälkeisen historian osalta nationalismin selitysvoima poliittisena liikkeenä ja ideologiana tuntuu hiipuvan. Sodan lopputulos, uudet poliittiset realiteetit ja kansallismielisten järjestöjen lakkautukset vaikuttivat siihen, että aiempi aggressiivinen retoriikka katosi suomalaisesta…
Seksuaalisuuden historia on kansainvälisesti vilkas tutkimuskenttä, johon liittyvää keskustelua on käyty viime vuosina enenevissä määrin myös Suomessa. Alan tutkimuksissa on tarkasteltu niin seksuaalisten identiteettien, seksuaalisten käytäntöjen kuin lisääntymisen tai seksuaalisuuteen liittyvän hyväksikäytön ja väkivallan historioita. Tutkimusten myötä ymmärrys seksuaalisuuden historiasta on muuttunut moninaiseksi ja menneisyyden seksuaalisuutta koskevat tutkimukset ovat tarjonneet historian tutkimukselle laajemminkin tärkeitä pohdintoja…
Erilaiset kaupunkilaisten ryhmät ja yhteisöt ovat tärkeä osa monipuolista kaupunkihistoriaa. Eri sosiaaliryhmät ovat olleet tutkimuksen kohteina jo pitkään, ja esimerkiksi naisten toimijuutta kaupungeissa on nostettu vahvemmin esiin viime vuosikymmenien aikana. Lisäksi kaupunkeja voidaan tarkastella esimerkiksi niissä asuneiden lasten, vanhusten, vammaisten, etnisten vähemmistöjen, eri kieliryhmien tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmista. Kun kaupunkeja lähestytään sosiaalisina ja materiaalisina…
Historiallisen Aikakauskirjan erikoisnumerossa (2/2023) paneudutaan nostalgiakäsitteen ja nostalgisten ilmiöiden eri puoliin historiallisesta näkökulmasta. Nostalgia-käsite syntyi uuden ajan alussa lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvaamaan sairaalloista koti-ikävää. Muotikäsitteeksi se muodostui 1800-luvulla, suurten muuttoliikkeiden ja yhteiskunnallisten mullistusten aikana, jolloin yksilön tunne ja ajan kokemus nousivat keskiöön. Nostalgiaa on tutkimuksellisena käsitteenä sovellettu usein muistin, menneisyyden ja nykyisyyden suhteen käsittelyyn, mutta viime…
Menneisyyden tarkastelu ei ole historiantutkijoiden yksinoikeus vaan mennyttä käytetään niin paikallisidentiteetin kuin fiktionkin raaka-aineena. Osa historian käytöstä osallistuu ajankohtaisiin poliittisiin kamppailuihin. Sosiaalisen median näennäishistoriakeskusteluissa kiertävät esimerkiksi tulkinnat Suomen muinaisesta suuruuden ajasta ja suositus televisiosarjat kommentoivat uuspopulistisia poliittisia käänteitä. Historian poliittinen käyttö ei ole kuitenkaan vain nykyajan ilmiö. ”Historian poliittinen käyttö kytkee menneisyyden nykyhetkeen: historialla oikeutetaan…
Historiallinen Aikakauskirja uudelleen digitoi vuoden 2021 aikana sarjansa. Digitoidut aineistot julkaistaan myöhemmin Journal.fi-sivustolla. Osana tätä hanketta päivitämme julkaisusopimukset Historiallisen Aikakauskirjan kirjoittajien kanssa. Sopimukset lähetetään kirjoittajille sähköpostitse ja ne allekirjoitetaan sähköisesti. Julkaisusopimusten päivitys on alkanut kesäkuussa ja jatkuu koko loppuvuoden. Julkaisusopimusten päivitystä varten keräämme Historialliseen Aikakauskirjaan vuosien varrella kirjoittaneiden henkilöiden yhteystietoja. Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa yhteystietosi,…
Vammaisuus on globaali ilmiö, joka on ollut osa ihmiselämää läpi historian ja koskettaa kaikkia yhteiskuntia tänäkin päivänä. Kansainvälisesti disability history -nimellä tunnettu tutkimusala on ollut nosteessa erityisesti 2000-luvulta lähtien. Historiallinen Aikakauskirja (2/2021) tarttuu tähän ajankohtaiseen tutkimusaiheeseen suomalaisen vammaisuuden historian tutkimuksen näkökulmasta. Teemanumero käynnistyi mielenkiinnosta tarkastella vammaisuuden historian tutkimuksen nykytilaa ja tulevaisuutta. ”Vammaisuuteen liittyvää tutkimusta on…
Pahat tai ahdistavat unet ja unihäiriöt ovat kansallisesti ja kansainvälisesti nousussa olevia tutkimusaiheita, joita käsitellään usealla tieteenalalla. Historiallinen Aikakauskirja julkaisee numerossa 4/2022 menneisyyden pahoille unille ja painajaiskokemuksille omistetun teemaosion. Sen toimittamiseen osallistuu Suomen Akatemian rahoittama Pohjoiset painajaiset 1400–2020 -projekti (https://blogs.helsinki.fi/northernnightmares/). Teemaosiossa on tarkoitus julkaista artikkeleita, jotka käsittelevät menneisyyden ihmisen pahoja unia ja painajaiskokemuksia. Aikakautta tai…
Kulttuurisen kylmän sodan tutkimus on viime vuosikymmeninä noussut perinteisen kylmän sodan tutkimuksen rinnalle. Tämä on monipuolistanut käsitystämme sekä kylmän sodan kannalta keskeisistä toimijoista, että ilmiöistä. Perinteisen diplomaattisen toiminnan rinnalla kylmän sodan aikakaudella keskeiseen asemaan nousi kulttuuristen resurssien hyödyntäminen (myös niin sanottu pehmeä voimankäyttö). Tiedotusvälineiden, taiteiden ja kulttuurin, urheilun ja tieteen laajamittainen käyttö erilaisten ulkopoliittisten tavoitteiden…
Professori Anu Lahtinen jatkaa Historiallisen Aikakauskirjan päätoimittajana. Historiallisen Aikakauskirjan hallitus valitsi hänet toiselle 5-vuotiskaudelle. Päätoimittajavalintaa koordinoinut työryhmä totesi, että Historiallinen Aikakauskirja on Lahtisen päätoimittajakaudella kehittynyt myönteisesti. Hänellä katsottiin olevan myös hyvin toimivat toimitukselliset suhteet ja tuntemus historiantutkimuksen tutkimus- ja järjestökenttään sekä tuleviin sähköisen julkaisemisen ja avoimen tieteen vaatimuksiin. Miltä Historiallisen Aikakauskirjan tämänhetkinen tilanne ja lähitulevaisuus…
- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- Seuraava »
Miten lehden voi tilata tai ostaa?
Tilaa vuosikerta tällä lomakkeella.
Historiallisen Aikakauskirjan irtonumerot maksavat 14 € ja niitä voi ostaa näistä myyntipisteistä:
- Tiedekirja, Snellmaninkatu 13, 00170 Helsinki
- Rosebud kirjakaupat: Sivullinen, Tiedekulma, Citycenter, Kaivopiha, Mariankatu ja Rosebudin verkkokauppa
Vanhoja irtonumeroita voi tiedustella lehden taloudenhoitajalta osoitteesta eira.aalto(at)helsinki.fi.
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja muut muutokset, katso ohje.
Vertaisarvioitu tiedejulkaisu
Historiallinen Aikakauskirja noudattaa referee-järjestelmää, mikä tarkoittaa, että lehteen tarjotun aineiston julkaisukelpoisuuden arvioivat tieteelliset asiantuntijat. Historiallisen Aikakauskirjan yhdistää korkean tieteellisen tason ja selkeän kielellisen ilmaisun siten, että lehden parissa viihtyvät sekä historian ammattitutkijat että muutkin historiasta kiinnostuneet.
