CFP: Keisariaika: imperiumi ja Suomi (HAik 2/2025)

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 2/2025

Keisariaika: imperiumi ja Suomi

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on saanut monet tarkastelemaan melko vakiintuneiksi luultuja historiantulkintoja uudelleen. Suomen ja Venäjän federaation hyvien naapurisuhteiden vuosina vahvistui – alkuaan kiistanalainen – tulkinta Suomen pitkästä 1800-luvusta ”keisariaikana”, jolloin suuriruhtinaskunta irrotettiin Ruotsista mutta Venäjään kiinnittymisen sijasta se rakensi oman kaksikielisen kansakuntansa.

1800-luvun perustuslaillisessa tulkinnassa ja siitä versoneessa 1900-luvun kansallisessa historiankirjoituksessa Suomen suuriruhtinaskunnan aseman takeena nähtiin perustuslaki, kun taas keisariajan tulkintakehyksessä aseman perusteet haettiin monitulkintaisiksi osoittautuneiden perustuslaillisten periaatteiden sijasta itsevaltaisen keisarin antamasta suojasta ja alihallitun imperiumin hajanaisesta hallintorakenteesta. Keisariajan tutkijat näkivät usein aikakauden yleissävyn varsin myönteisenä, painottivat niin sanottujen sortokausien merkitystä aiempaa vähemmän ja tarkastelivat vain harvoin imperiumin toimintaa sen muissa rajamaissa kuten Baltiassa, Puolassa tai Ukrainassa.

Venäläisen imperialismin siivittämä suursota Euroopassa on nyrjäyttänyt tämän tulkintahorisontin sijoiltaan. Suomen verraten vähäinen altistuminen venäläisen imperialismin synkimmille seurauksille 1800-luvulla oli antanut tilaa tulkinnalle, joka ei korostanut konflikteja, ei Venäjän imperiumin ideologiaa ja toimintatapoja eikä varsinkaan sen muiden rajamaiden kokemuksia. Suomea tarkasteltiin kyllä laajemmassa kontekstissa kuin kansalliselle historiankirjoitukselle oli ollut tavallista, mutta painopisteenä oli monasti Matti Klingen kuvaama keisarisuhteen loisto tai Max Engmanin kartoittama mutkaton ylirajainen kanssakäyminen – harvemmin Osmo Jussilan ja Tuomo Polvisen kuvaama imperiumin kylmä logiikka. Nykyhetken murrosluonnetta keisariajan tulkinnoille korostaa entisestään se, etteivät keisariajan tulkintakehyksen kehittäneet professorit ole enää kommentoimassa, kuinka 1800-lukulaisen imperialismin toinen tuleminen vaikuttaa tulkintahorisonttiimme.

Historiallisen Aikakauskirjan Keisariaika-teemanumeromme pyrkiikin kokoamaan uuden ja monipuolisen kuvan keisariajasta. Miten tutkijat näkevät sen nykyään? Toivomme ehdotuksia sellaisiksi tutkimusartikkeleiksi, katsausartikkeleiksi, puheenvuoroiksi ja kirja-arvioiksi, jotka valottavat Suomen pitkää 1800-lukua eri näkökulmista. Aiheena voi olla esimerkiksi:

• Suuriruhtinaskunnan asema Venäjän valtakunnassa
• Sortokauden, yhtenäistämiskauden eli ristiriitakauden historia
• Suuriruhtinaskunnan suhteet imperiumin muihin rajamaihin tai vertailut niiden välillä
• Vertailut eri imperiumien välillä
• Keisarien suhteet Suomeen tai suomalaisten suhde keisareihin
• Imperialismi, monarkismi, patriotismi tai nationalismi
• Edellä mainittujen aiheiden näkyminen yksittäisten ihmisten tai yhteiskuntaryhmien elämässä tai kulttuurisissa tai materiaalisissa ilmiöissä
• Muuttuvat historiantulkinnat ja käsitteet
• Keisariaikaa tarkastelevan historiantutkimuksen historia

Ks. lisätietoa myös Alex Snellman ja Kristiina Kalleinen: ”Introduction: Finland in Imperial Context”, Journal of Finnish Studies 25, 2 (2022): https://scholarlypublishingcollective.org/uip/jfs/issue/25/2

Teemanumeron toimittavat Keisariaika-verkoston koordinaattorit: FT Alex Snellman (vapaa historiantutkija), poliittisen historian dosentti Kristiina Kalleinen (Helsingin yliopisto) ja FT Ira Jänis-Isokangas (Kansallisarkisto).

Lähetä ehdotuksesi (enintään 1 sivu) tutkimusartikkeliksi osoitteeseen keisariaika@gmail.com viimeistään 15.1.2024. Ehdotuksen tulee sisältää tekstin työotsikko, lyhyt kuvaus sisällöstä ja kirjoittajaesittely. Valinnoista ilmoitetaan 1.2.2024 mennessä.

Tutkimusartikkelin kirjoittaja palauttaa käsikirjoituksen, jonka tulee olla aiemmin julkaisematon, suoraan Historiallisen Aikakauskirjan OJS-järjestelmään viimeistään 15.8.2024: https://journal.fi/haik/login

Palautuksen jälkeen toimittajat kommentoivat käsikirjoituksia ja pyytävät mahdollisesti muutoksia. Tutkimusartikkelit vertaisarvioidaan, ja kirjoittaja palauttaa viimeistellyn artikkelin toimitukselle 31.3.2025 mennessä.

Pyydämme myös ehdotuksia katsausartikkeleiksi, puheenvuoroiksi ja kirja-arvioiksi vuoden 2024 kuluessa. Niiden lopulliset tekstit palautetaan toimitukselle 31.3.2025 mennessä.

Teemanumero ilmestyy kesäkuun 2025 puolivälissä.

Tiedustelut: keisariaika@gmail.com

Tekstit noudattavat Historiallisen Aikakauskirjan yleisiä kirjoitusohjeita: https://www.historiallinenaikakauskirja.fi/kirjoitusohjeet