120. vuosikerta

CFP: Kaipauksen voima ja hauraus: Nostalgia historiallisena ilmiönä ja käsitteenä (HAik 2/2023)

Historiallisen Aikakauskirjan erikoisnumerossa (2/2023) paneudutaan nostalgiakäsitteen ja nostalgisten ilmiöiden eri puoliin historiallisesta näkökulmasta.

Nostalgia-käsite syntyi uuden ajan alussa lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvaamaan sairaalloista koti-ikävää. Muotikäsitteeksi se muodostui 1800-luvulla, suurten muuttoliikkeiden ja yhteiskunnallisten mullistusten aikana, jolloin yksilön tunne ja ajan kokemus nousivat keskiöön. Nostalgiaa on tutkimuksellisena käsitteenä sovellettu usein muistin, menneisyyden ja nykyisyyden suhteen käsittelyyn, mutta viime vuosina sitä on alettu lähestyä myös tulevaisuuden ja luovuuden näkökulmasta. Käyttäytymistieteissä arvokkaiden hetkien muistamisen on todettu lisäävän muun muassa optimismia, elämän mielekkyyttä ja avoimuutta kokemuksille.

Humanistisen tutkimuksen kohteena nostalgia on monimuotoinen ilmiö. Yhtäältä se on henkilökohtainen tunnetila ja toisaalta erilaisten yhteisöjen jakama menneisyyteen orientoitumisen ja kokemisen tapa. Vaikka nostalgia on määritelty usein yksilön tunteeksi, nostalgialla on ollut jo pitkään myös merkittävä yhteisöllinen ulottuvuutensa, liittyen esimerkiksi poliittiseen vaikuttamiseen, identiteetteihin ja mielikuviin, taiteeseen ja populaarikulttuuriin sekä moniin kulutuskulttuurin ja markkinoinnin ilmiöihin. Nostalgiset tunteet ja kokemisen tavat ovat tärkeä käyttövoima niin politiikassa, taloudessa kuin kulttuurissa.

Nostalgiaan on lähihistoriassa ja omana aikanamme liittynyt kaksijakoisia mielleyhtymiä. Yhtäältä siihen on liitetty henkilökohtaisen tuskan ja melankolian, sairaalloisen ikävöinnin että pettymyksen ja tyytymättömyyden kokemuksia. Toisaalta nostalgiaan liittyy myös kultareunaista unelmointia ja eskapismia, eheyttävää identiteetin rakentamista, tulevaisuuteen orientoitunutta yhteiskunnallista toimintaa sekä leikittelevää retrokulttuuria. Nämä ovat myös historiallisia ilmiöitä, jotka ilmentävät oman aikansa kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä muistamisen ja historian käytön tapoja.

Historiantutkimuksessa nostalgia on ollut esillä usein konservatiivisten aatteiden sekä menneestä eri tavoin inspiroituneen ajattelun yhteydessä, mikä osittain selittyy edistysajattelun dikotomisella suhteella nostalgiaan. Tästäkin johtuen nostalgisen ajattelun ja kokemisen suhdetta esimerkiksi menneisyydestä inspiroitumiseen sekä tulevaisuuden kuvitteluun on vasta vähän tutkittu historiallisena ilmiönä. Eräät kulttuuriteoreetikot ovat pitäneet nostalgiaa omaa aikaamme kuvaavana reaktiona vallitsevien dystooppisten uhkakuvien edessä. Toiset teoreetikot ovat puolestaan korostaneet nostalgisen kaipauksen tulevaisuuspotentiaalia toisin ajattelemisen, uuden etsimisen ja luomisen keinona.

Toivomme tutkimusartikkeleita, katsausartikkeleita ja puheenvuoroja seuraavista teemoista:

  • Nostalgiset tunteet tulevaisuuden tekemisen voimavarana
  • Nostalgia ajan yli ulottuvien yhteyksien, verkostojen ja yhteisöllisyyden rakentamisessa
  • Nostalgia yhteiskunnallisen kritiikin ja vastarinnan kanavana
  • Nostalgia identiteettien käyttövoimana ja poliittisen vallankäytön välineenä
  • Nostalgian merkitys materiaalisessa kulttuurissa ja ihmisen ympäristösuhteessa
  • Nostalgia osana historiakulttuuria ja historiapolitiikkaa
  • Nostalgian käsite- ja aatehistoria

Artikkeliehdotukset (n. 500 sanaa) ja lyhyt ansio- ja julkaisuluettelo (1 sivu) tulee toimittaa sähköpostitse 18.2.2022 mennessä teemanumeron toimittajille yhtenä pdf-muotoisena liitetiedostona. Teemanumeron toimittavat dosentti Pertti Grönholm (pergro@utu.fi) ja tohtorikoulutettava Heli Paalumäki (helpaa@utu.fi) Turun yliopiston yleisen historian oppiaineesta.

Tutkimuskirjallisuutta

Becker, Tobias: The meanings of nostalgia: genealogy and critique. History and Theory 2018, 57(2), 234–250.

Bloch, Ernst: The Principle of Hope I–III. Alkuteos: Das Prinzip Hoffnung (1954, 1955  ja  1959). Käänt. Neville Plaice ja Stephen Plaice. Basil Blackwell, Oxford 1981.

Bonnett, Alastair: The geography of nostalgia: global and local perspectives on modernity and loss. Routledge, New York 2016.

Boym, Svetlana: The Future of Nostalgia. Basic Books, New York 2001.

Davis, Fred: Yearning for Yesterday: A Sociology of Nostalgia. Free Press, New York 1979.

Fritzsche, Peter: Specters of History: On Nostalgia, Exile, and Modernity. The American Historical Review 106(5) 2001, 1587–1618.

Gilbert, Andrew: Beyond Nostalgia: Other historical emotions. History and Anthropology 2019, 30(3), 293–312.

Jameson, Fredric: Postmodernism, Or the Cultural Logic of Late Capitalism. Duke University Press, Durham, NC 1991.

Johannisson, Karin: Nostalgia: en känslas historia. Bonnier Essä. Bonnier, Stockholm, 2001.

Kaipaava moderni. Nostalgian ja utopian kohtaamisia Euroopassa 1600-luvulta 2000-luvullle. Toim. Pertti Grönholm ja Heli Paalumäki. Historia mirabilis 11. Turun Historiallinen Yhdistys, Turku 2015.

Keightley, Emily, Pickering, Michael: The Mnemonic Imagination Remembering as Creative Practice.  Palgrave Macmillan Memory Studies. Basingstoke, 2012.

Koti. Kaiho, paikka, muutos. Toim. Päivi Granö, Jaakko Suominen ja Outi Tuomi-Nikula. Turun yliopisto, Pori 2004.

Nostalgia.  Kirjoituksia kaipuusta, ikävästä ja muistista. Toim. Riikka Rossi ja Katja Seutu. SKS, Helsinki 2007.

Radstone, Susannah: The Sexual Politics of Time. Confession, Nostalgia, Memory. Routledge, London 2007.

Regimes of Memory. Toim. Susannah Radstone ja Katharine Hodgkin. Routledge, London 2003.

Reynolds, Simon: Retromania: Pop Culture’s Addiction to Its Own Past. Faber & Faber, London 2011.

Tilburg, Wijnand A.P. van, Sedikides, Constantine, Wildschut, Tim: The mnemonic muse: Nostalgia fosters creativity through openness to experience. Journal of Experimental Social Psychology 2015, 59, 1–7.

Vihma, Antto: Nostalgia. Teoria ja käytäntö. Teos, Helsinki 2021.

Julkaistu kategoriassa:
Avainsanat:

Kirjoita kommentti