121. vuosikerta
Ajankohtaista
Esoteeristen liikkeiden tutkimus on noussut vähitellen historiantutkimuksen validiksi tutkimuskohteeksi, mutta yhä edelleen aiheeseen liittyy runsaasti erilaisia myyttejä ja ennakkoluuloja. Näin on etenkin Suomessa, jossa esoteeriset liikkeet ovat vasta aivan viime vuosina saaneet laajempaa huomiota. Moderni länsimainen esoteria määritellään ilmiöksi, joka ulottuu 1700-luvulta nykypäivään. Tampereen yliopiston historiatieteiden tohtorikoulutettava Antti Harmaisen mukaan muinaiskreikan esoterikos-sanasta juonnettu esoteria viittaa…
Lue lisää >
Kirja-arviot ovat yksi Historiallisen Aikakauskirjan luetuimmista juttutyypeistä. Jatkossa niihin satsataan entistä enemmän, sillä toimitusta on päätetty vahvistaa kirja-arviotoimittajalla. Tehtävässä aloittaa FT Tuomas Laine-Frigren Jyväskylän yliopistosta, joka toimi myös uudistuksen moottorina. ”Historiallinen Aikakauskirja on Suomen tärkein historia-alan julkaisufoorumi, mutta lehden kirja-arviopuoli kaipaa päivittämistä ja sisällöllistä terävöittämistä. Halusin lähteä yli 110-vuotiaan kelkkaan”, Laine-Frigren kertoo. Toimituksessa idea sai heti positiivisen vastaanoton, sillä kirja-arvioseurannan…
Lue lisää >
Ruoka on ihmisen perustarpeita, mutta sen merkitys menneisyyden tapahtumien ohjaajana on huomattu vasta viime vuosina. Nyt monitieteinen ruokahistoriallinen tutkimus muuttaa käsityksiämme menneestä. Itsenäistymisen kynnyksellä suomalaisten enemmistö söi vielä leipää, perunoita ja suolasilakoita. Ruokakulttuurissa alkoi kuitenkin näkyä myös modernisaation mukanaan tuomia elementtejä. Esimerkiksi lehtikaalia suositeltiin syötäväksi jo sata vuotta sitten. ”1910-luvun keittokirjoissa oli hyvin vahva painotus…
Lue lisää >
Joulukuun alkupuolella ilmestyneen nelosnumeron myötä päätoimittajamme Anu Lahtisen ensimmäinen vuosi on saatu päätökseen. On siis aika summata vuoden kulkua ja katsoa myös tulevaan. Onko päätoimittajuus ollut sellaista kuin odotit? Enimmäkseen kyllä. Tiesin että luvassa on paljon töitä ja deadlineja, mutta myös kiinnostavia aiheita ja uusia oivalluksia. Mikä pestissä on ollut haastavinta? Entä parasta? Päätoimittajana saa…
Lue lisää >Markku Kekäläinen kirjoitti keväällä julkaistussa kolumnissaan Donald Trumpin poliittisista pyrkimyksistä käyttäen lähtökohtanaan Oswald Spenglerin teosta Länsimaiden perikato. Yhdysvaltojen viime viikkoisen vaalituloksen jälkimainingeissa Kekäläisen kolumni on entistä ajankohtaisempi. Onko Trumpin voitto osoitus siitä, että länsimainen kulttuuri on nykymuodossaan ”kadottamassa luovan voimansa ja kokoavat aatteensa”, kuten Kekäläinen kirjoittaa. Alkuperäinen kolumni on luettavissa tästä.
Lue lisää >
Mitä mieltä historian opiskelussa on? Mihin sillä tähdätään ja kuka määrää tahdin? Entä millaista historian opetus on tänä päivänä? Näihin kysymyksiin vastataan Jyväskylän kaupunginkirjastolla 3.11.2016 klo 18.00–19.30 järjestettävässä paneelikeskustelussa ”Mihin historiaa tarvitaan?”. Historian pedagoginen tutkimus on nyt pinnalla monestakin syystä. Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma painottaa vahvasti historiallisia taitoja, kuten kriittistä ajattelua ja tulkintataitoja. Myös digitaalisuus haastaa…
Lue lisää >Elokuussa voimaan astuneet uudet opetussuunnitelmat muuttavat kouluopetusta. Historian opetuksessa kriittisen ajattelun tukeminen korostuu entisestään. Historiateokset kiinnostavat tunnetusti suurta lukevaa yleisöä, mutta mielikuvat koulun historian opetuksesta eivät ole aina kovin positiiviset. Yksi jos toinenkin muistaa ulkoa päntätyt vuosiluvut ja toinen toistaan seuranneet sodat. Mielikuva ei kuitenkaan vastaa nykyopetuksen todellisuutta. Historian opetusta on uudistettu opettajakohtaisesti jo pitkään…
Lue lisää >
Historiallinen Aikakauskirja jatkaa elokuussa Historiallinen Aikakauskirja kurkkaa kirjastoon -tilaisuuksien sarjaa. Järjestyksessään toisessa esitelmätilaisuudessa FT Tiina Männistö-Funk Turun yliopistosta luennoi otsikolla Rykelmät: Esineet tekevät historiaa. Luennossaan Männistö-Funk esittää, että esineiden muodostamien rykelmien avulla on mahdollista päästä kiinni esineiden aktiiviseen rooliin menneisyyden tapahtumissa ja käytännöissä. Tarkastellessaan esineiden historiallista aktiivisuutta Männistö-Funk käyttää esimerkkeinä muun muassa polkupyörää, piironkia, kopiokonetta ja…
Lue lisää >Historiantutkijat ovat kiinnostuneet materiaalisuudesta enenevässä määrin 2000-luvulla. Esineet itsessään eivät puhu menneisyydestä vaan ne edellyttävät tutkijalta oikeanlaisia kysymyksiä. Akateemisessa tutkimuksessa erilaiset käänteet ovat viimeisten vuosikymmenten aikana seuranneet toisiaan. Yksi niistä on materiaalinen käänne, joka on voimistunut etenkin 2000-luvulla niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Tarkkaa ajoitusta materiaaliselle käänteelle on vaikea esittää. ”Eri käänteet itse asiassa synnyttävät…
Lue lisää >
Historiallinen Aikakauskirja on ottanut käyttöönsä vertaisarviointitunnuksen. Tunnus merkitään numerosta 2/2016 alkaen kaikkien vertaisarvioinnin läpi käyneiden artikkeleiden yhteyteen. Lehden tiedeartikkelit ovat tähänkin asti käyneet läpi tieteellisen vertaisarvioinnin. Artikkelin luonne on aikaisemmin näkynyt sisällysluettelon ryhmittelyssä ja se on tuotu esiin myös viimeiseen alaviitteeseen kirjoitetulla tekstillä. Nyt tunnuksella halutaan kuitenkin selkeyttää vertaisarvioitujen artikkeleiden ja muiden tekstien erottumista toisistaan. Jatkossa…
Lue lisää >- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- Seuraava »
Miten lehden voi tilata tai ostaa?
Tilaa vuosikerta tällä lomakkeella.
Historiallisen Aikakauskirjan irtonumerot maksavat 14 € ja niitä voi ostaa näistä myyntipisteistä:
- Tiedekirja, Snellmaninkatu 13, 00170 Helsinki
- Gaudeamus Kirja & Kahvila, Kaisa-talo, Vuorikatu 7, 00100 Helsinki
Vanhoja irtonumeroita voi tiedustella lehden taloudenhoitajalta osoitteesta raimo.parikka(at)gmail.com.
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja muut muutokset, katso ohje.
Vertaisarvioitu tiedejulkaisu
Historiallinen Aikakauskirja noudattaa referee-järjestelmää, mikä tarkoittaa, että lehteen tarjotun aineiston julkaisukelpoisuuden arvioivat tieteelliset asiantuntijat. Historiallisen Aikakauskirjan yhdistää korkean tieteellisen tason ja selkeän kielellisen ilmaisun siten, että lehden parissa viihtyvät sekä historian ammattitutkijat että muutkin historiasta kiinnostuneet.