121. vuosikerta
Ajankohtaista
Ruoka on ihmisen perustarpeita, mutta sen merkitys menneisyyden tapahtumien ohjaajana on huomattu vasta viime vuosina. Nyt monitieteinen ruokahistoriallinen tutkimus muuttaa käsityksiämme menneestä. Itsenäistymisen kynnyksellä suomalaisten enemmistö söi vielä leipää, perunoita ja suolasilakoita. Ruokakulttuurissa alkoi kuitenkin näkyä myös modernisaation mukanaan tuomia elementtejä. Esimerkiksi lehtikaalia suositeltiin syötäväksi jo sata vuotta sitten. ”1910-luvun keittokirjoissa oli hyvin vahva painotus…
Lue lisää >
Joulukuun alkupuolella ilmestyneen nelosnumeron myötä päätoimittajamme Anu Lahtisen ensimmäinen vuosi on saatu päätökseen. On siis aika summata vuoden kulkua ja katsoa myös tulevaan. Onko päätoimittajuus ollut sellaista kuin odotit? Enimmäkseen kyllä. Tiesin että luvassa on paljon töitä ja deadlineja, mutta myös kiinnostavia aiheita ja uusia oivalluksia. Mikä pestissä on ollut haastavinta? Entä parasta? Päätoimittajana saa…
Lue lisää >Markku Kekäläinen kirjoitti keväällä julkaistussa kolumnissaan Donald Trumpin poliittisista pyrkimyksistä käyttäen lähtökohtanaan Oswald Spenglerin teosta Länsimaiden perikato. Yhdysvaltojen viime viikkoisen vaalituloksen jälkimainingeissa Kekäläisen kolumni on entistä ajankohtaisempi. Onko Trumpin voitto osoitus siitä, että länsimainen kulttuuri on nykymuodossaan ”kadottamassa luovan voimansa ja kokoavat aatteensa”, kuten Kekäläinen kirjoittaa. Alkuperäinen kolumni on luettavissa tästä.
Lue lisää >
Mitä mieltä historian opiskelussa on? Mihin sillä tähdätään ja kuka määrää tahdin? Entä millaista historian opetus on tänä päivänä? Näihin kysymyksiin vastataan Jyväskylän kaupunginkirjastolla 3.11.2016 klo 18.00–19.30 järjestettävässä paneelikeskustelussa ”Mihin historiaa tarvitaan?”. Historian pedagoginen tutkimus on nyt pinnalla monestakin syystä. Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma painottaa vahvasti historiallisia taitoja, kuten kriittistä ajattelua ja tulkintataitoja. Myös digitaalisuus haastaa…
Lue lisää >Elokuussa voimaan astuneet uudet opetussuunnitelmat muuttavat kouluopetusta. Historian opetuksessa kriittisen ajattelun tukeminen korostuu entisestään. Historiateokset kiinnostavat tunnetusti suurta lukevaa yleisöä, mutta mielikuvat koulun historian opetuksesta eivät ole aina kovin positiiviset. Yksi jos toinenkin muistaa ulkoa päntätyt vuosiluvut ja toinen toistaan seuranneet sodat. Mielikuva ei kuitenkaan vastaa nykyopetuksen todellisuutta. Historian opetusta on uudistettu opettajakohtaisesti jo pitkään…
Lue lisää >
Historiallinen Aikakauskirja jatkaa elokuussa Historiallinen Aikakauskirja kurkkaa kirjastoon -tilaisuuksien sarjaa. Järjestyksessään toisessa esitelmätilaisuudessa FT Tiina Männistö-Funk Turun yliopistosta luennoi otsikolla Rykelmät: Esineet tekevät historiaa. Luennossaan Männistö-Funk esittää, että esineiden muodostamien rykelmien avulla on mahdollista päästä kiinni esineiden aktiiviseen rooliin menneisyyden tapahtumissa ja käytännöissä. Tarkastellessaan esineiden historiallista aktiivisuutta Männistö-Funk käyttää esimerkkeinä muun muassa polkupyörää, piironkia, kopiokonetta ja…
Lue lisää >Historiantutkijat ovat kiinnostuneet materiaalisuudesta enenevässä määrin 2000-luvulla. Esineet itsessään eivät puhu menneisyydestä vaan ne edellyttävät tutkijalta oikeanlaisia kysymyksiä. Akateemisessa tutkimuksessa erilaiset käänteet ovat viimeisten vuosikymmenten aikana seuranneet toisiaan. Yksi niistä on materiaalinen käänne, joka on voimistunut etenkin 2000-luvulla niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Tarkkaa ajoitusta materiaaliselle käänteelle on vaikea esittää. ”Eri käänteet itse asiassa synnyttävät…
Lue lisää >
Historiallinen Aikakauskirja on ottanut käyttöönsä vertaisarviointitunnuksen. Tunnus merkitään numerosta 2/2016 alkaen kaikkien vertaisarvioinnin läpi käyneiden artikkeleiden yhteyteen. Lehden tiedeartikkelit ovat tähänkin asti käyneet läpi tieteellisen vertaisarvioinnin. Artikkelin luonne on aikaisemmin näkynyt sisällysluettelon ryhmittelyssä ja se on tuotu esiin myös viimeiseen alaviitteeseen kirjoitetulla tekstillä. Nyt tunnuksella halutaan kuitenkin selkeyttää vertaisarvioitujen artikkeleiden ja muiden tekstien erottumista toisistaan. Jatkossa…
Lue lisää >
Historiallinen Aikakauskirja jalkautuu historian ystävien pariin aloittamalla luento- ja keskustelutilaisuuksien sarjan. Historiallinen Aikakauskirja kurkkaa kirjastoon -tilaisuuksissa nostetaan esiin jokin uuden numeron teemoista, mutta niissä voidaan tarttua myös ajankohtaisiin aiheisiin historiallisen tiedon keinoin. Ensimmäisessä Historiallinen Aikakauskirja kurkkaa kirjastoon -tilaisuudessa professori Kari Teräs Tampereen yliopistosta luennoi otsikolla Minä ja Kekkos-diktatuuri – Veikko Vennamon muistelemalla rakentama kuva sotien jälkeisestä…
Lue lisää >Propagandalla tarkoitetaan nykyisin yksisuuntaista mielipidevaikuttamista, jonka tavoitteena on vaikuttaa vastaanottajan käsityksiin, asenteisiin ja tekoihin. Nykyisessä kärjistyneessä maailmantilanteessa teema on äärimmäisen ajankohtainen, mutta vielä toisen maailmansodan aikaan käsitteen määrittely oli toisenlainen. Propaganda juontaa juurensa latinankielinen sanasta, joka tarkoittaa ”levittämistä”. Ensimmäisen maailmansodan aikana sana alkoi viitata keinoihin, joilla sodassa käyvät valtiot pyrkivät levittämään ideoita, aatteita ja käsitteitä.…
Lue lisää >- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- Seuraava »
Miten lehden voi tilata tai ostaa?
Tilaa vuosikerta tällä lomakkeella.
Historiallisen Aikakauskirjan irtonumerot maksavat 14 € ja niitä voi ostaa näistä myyntipisteistä:
- Tiedekirja, Snellmaninkatu 13, 00170 Helsinki
- Gaudeamus Kirja & Kahvila, Kaisa-talo, Vuorikatu 7, 00100 Helsinki
Vanhoja irtonumeroita voi tiedustella lehden taloudenhoitajalta osoitteesta raimo.parikka(at)gmail.com.
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja muut muutokset, katso ohje.
Vertaisarvioitu tiedejulkaisu
Historiallinen Aikakauskirja noudattaa referee-järjestelmää, mikä tarkoittaa, että lehteen tarjotun aineiston julkaisukelpoisuuden arvioivat tieteelliset asiantuntijat. Historiallisen Aikakauskirjan yhdistää korkean tieteellisen tason ja selkeän kielellisen ilmaisun siten, että lehden parissa viihtyvät sekä historian ammattitutkijat että muutkin historiasta kiinnostuneet.