121. vuosikerta

Toimituksen nosto numerosta 4/2015: Suomalaiset vahvasti mukana historiatieteiden maailmankongressissa Jinanissa

Keväällä 2015 China Daily -lehdessä kerrottiin historiatieteiden olympialaisista, joilla tarkoitettiin historiantutkijoiden maailmanjärjestön The International Committee of Historical Sciences (ICHS)/Comité International des sciences historiques (CISH) tulevaa 22. konferenssia Jinanissa Shandongin maakunnassa 23.–29.8.2015.(1) Lehden haastattelussa Shandongin yliopiston rehtori, professori Zhang Rong korosti konferenssin merkitystä Kiinan kansainväliselle imagolle ja kiinalaisten kulttuuriselle itseluottamukselle. Kiinalaisilla tutkijoilla oli vahva pyrkimys kansainvälistyä.

Jinanin kaupunki sijaitsee Konfutsen ja Menciuksen syntymämaakunnassa. Lisäksi siellä sijaitseva Shandongin yliopisto on kuuluisa humanistisista tieteistään, erityisesti korkeatasoisesta historiantutkimuksesta ja arkeologiasta sekä kalligrafian opetuksesta. Yksi konferenssin konkreettisista tuloksista on The Chinese Historical Reviewin synty vuonna 2014 ja Journal of World Historyn perustaminen. Järjestäjien paneutumista maailmanjärjestön historiaan osoittavat julkaisut: China and the International Congresses of Historical Sciences(2) ja A Companion to the International History Organizations and Their Leaders at the 22nd Congress of ICHS.(3) Kaikki konferenssiin rekisteröityneet saivat myös Kiinan historia -teoksen.(4)

Kuva 1. Maailmankongressista uutisoitiin laajasti kiinalaisissa medioissa.

Maailmanjärjestömme (ICHS) valmisteli johdollani konferenssia yhdessä Shandongin yliopiston, The Association of Chinese Historians -järjestön ja Tiedeakatemian (The Chinese Academy of Social Sciences) kanssa viiden vuoden ajan. Kiinan opetusministeriö, Shandongin maakunta ja Jinanin kaupunki tukivat konferenssia. Järjestelytiimeihin (21) osallistui vuoden ajan yliopiston 260 professoria. Kullakin tiimillä oli oma vastuualueensa kuten turvallisuus, liikennejärjestelyt tai tiedotus.(5)

Vuonna 1926 perustetun maailmanjärjestön ensimmäisenä naispuolisena presidenttinä sain suuren suosion: kymmeniä haastatteluja(6) ja satoja valokuvia niin virallisissa avajais-, palkinnonjako- ja päätösseremonioissa kuin kuunnellessani esitelmiä.(7)

Kansainvälisten osanottajien tueksi ja avustajiksi oli rekrytoitu 500 kielitaitoista vapaaehtoista opiskelijaa. Sain myös oman henkilökohtaisen avustajan, samoin kuin muut hallituksen jäsenet. Opiskelijat avustivat lentokentillä, asemilla ja konferenssisaleissa. Osa opiskelijoista työskenteli yökaudet toimittaen kahdeksaa kaksikielistä konferenssilehteä(8) joissa esiteltiin konferenssin kulku, avajais-, palkinnonjako- ja päätösseremonioiden puheet, sessioiden esitelmiä ja esiintyjiä valokuvin.

Logo

Konferenssin logo on kauneimpia näkemistäni. Lokakuussa 2014 julistettuun suunnittelukilpailuun saatiin tuhansia ehdotuksia, joista 219 valikoitui toiselle kierrokselle. Kilpailun voitti punainen logo, joka esittää vaunuja, joita siivittävät onnea tuovat pilvet. Idea on Han dynastian ajoilta. Vaunuissa istui kaksi ihmistä: ajaja ja kyydissä oleva henkilö. Kun näin logon ensimmäisen kerran tammikuussa 2015 olin näkevinäni naisen ajajan rinnalla. Tulkintani levisi laajalle kiinalaisiin lehtiin. Kukaan ei ollut tullut ajatelleeksi, että vaunuissa olisi istunut nainen! Harvan mieleen tuli Tang dynastian aikana hallinnut kuningatar Wu Zetian.(9)

Kuva 2. Maailmankongressin virallinen logo herätti ihastusta.

Jinanin konferenssi ylitti kaikki odotukset niin järjestelyiltään, kooltaan kuin osanottajamäärältään. Olen osallistunut säännöllisesti maailmanhistorian konferensseihin vuodesta 1980,(10) enkä ole koskaan kohdannut tällaista organisaatiota ja järjestelytaitoa.

Viiden päivän aikana 2765 rekisteröitynyttä historiantutkijaa osallistui sessioihin.(11) Järjestäjät laskivat, että maailmankongressin yhteydessä pidettiin 185 sessiota/tapaamista. Lukuun on laskettu alasessioita ja kuudessa kaupungissa pidettyjen satelliittikonferenssien sessioita.(12) Osanottajista 937 oli Kiinan ulkopuolelta, 90 eri maasta, mikä on ennätys maailmanjärjestön historiassa. Solidaarisuusrahaston tuella Jinaniin saapui historiantutkijoita Afrikasta, Aasian maista ja Latinalaisesta Amerikasta. Yhdysvalloista oli 101 osanottajaa, ranskalaisia 89, saksalaisia 50, australialaisia 37, englantilaisia 34, venäläisiä 32 ja suomalaisia 33.

Suomalaisilla oli merkittävä panos muutenkin kuin presidenttiyteni kautta. Suomalaiset organisoivat pääkonferenssin 73 sessiosta viisi ja pitivät 19 esitelmää. Monet suomalaisista esiintyivät ja/tai pitivät esitelmiä myös oman alansa temaattisissa sessioissa. Saavutimme myös pysyviä tuloksia. Nordic Studies hyväksyttiin uudeksi IAO:ksi. Tämä yhteispohjoismainen forum pohjaa pohjoismaisten historiantutkijoiden yhteisiin julkaisuihin ja konferensseihin.

Jinanin konferenssissa jaettiin ensimmäisen kerran CISH-Jaeger Le Coultre palkinto. Palkinto on arvokas Jaeger Le Coultre Reversokello ja mitali, jossa Historian jumalatar Kleio seisoo maapallon päällä.(13) Maailmanjärjestömme perusti palkinnon historiantutkijalle tai tutkimusryhmälle poikkeuksellisen suurista ansioista historiatieteen alalla. Ensimmäinen CISH-Jaeger Le Coultre palkinto annettiin ranskalaiselle Serge Gruzinskille, joka on kirjoittanut 1500-, 1600- ja 1700-lukujen kolonialismin historiasta. Gruzinskin tutkimukset ovat esimerkki rajoja ylittävästä monitieteisestä globaalista historiasta, joka on ollut maailmanjärjestön konferenssien keskeinen tavoite jo vuosia.(14)

Historian arvostus on korkealla Kiinassa

Konferenssin avajais-, palkinnonjako- ja päätösseremoniat olivat vertaansa vailla. Musiikki- ja tanssiesitykset kiinalaisen kulttuurin symbolein ja vanhoin soittimin viestittivät historian arvostusta. Avajaisjuhlassa Kiinan kansantasavallan presidentti Xi Jinping tervehti kirjeessään kongressivieraita sanoin ”Historia on paras opettajamme”. Varapääministeri Liu Yandong luki presidentin kirjeen puheensa alussa. Presidentti piti historiaa kaikkien tieteiden äitinä. Hänen mukaansa historian arvostus ja historian tunteminen antaa viisautta ymmärtää menneisyyttä, tehdä nykyisyydestä paras mahdollinen ja katsoa tulevaisuuteen. Se antaa eväitä hyvään hallintoon. Varapääministeri korosti Kiinan sivistyksen tuhatvuotista kehitystä ja sen monikulttuurisuutta. Avajaistilaisuudessa kuulimme myös kolme esitelmää teemasta Nature and Human History.

Minulta kysyttiin Chinese Historical Reviewin haastattelussa historian asemasta Euroopassa, Pohjoismaissa ja Suomessa. Oli pakko myöntää, ettei historiantutkimukselle anneta samaa arvoa kuin Kiinassa. Täällä päätöksentekijät harvoin vetoavat historiaan tai historiallisiin tapahtumiin.

Konferenssin tieteellinen anti

Monipuolisessa ohjelmassa oli useita ajankohtaisia sessioita. Historiantutkijat ovat ajan hermolla, mistä kertovat konferenssin pääsessioiden lisäksi sessiot Football: a mirror of Globalization history, Music and Nation ja Baby boom generation? For a connected history. Metodiset kysymykset olivat sisäänrakennettuja useimpiin sessioihin. Erityisenä metodisena sessiona on mainittava suuren suosion saanut iltatilaisuus suullisen historian mahdollisuuksista. Change of Value – Value of Change. Transforming Societies in Global Perspective via oral history. Myös perjantai-iltaan sijoitettu Ethics and History -tilaisuus houkutteli salin täydeltä yleisöä.

Koko päivän kestäviä teemoja (Major themes) oli neljä. Kiinan tiedeakatemian jäsenen Jian Wanglangin johtamassa China from Global Perspectives -pääteemassa käsiteltiin Kiinan vaikutusta globaalilla tasolla. Suurin osa kolmestatoista esitelmästä käsitteli Kiinan taloudellisia suhteita alkaen antiikin ajoista, silkkitiestä ja espanjalaisten Kantonin hopea- ja oopiumkaupasta päätyen venäläis-amerikkalaisen komppanian Kiina-suhteisiin 1800-luvun lopulla. Tämän kauppakomppanian aikaansaannoksia oli muun muassa teenjuonnin leviäminen Venäjälle.

Toisessa pääteemassa Historizing Emotions käsiteltiin eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvien henkilöiden asenteita ja kulutustottumusten muutoksia, konflikteja kolonialismin historiassa ja suremisen rituaaleja.

Kolmas pääteema Revolutions in World History: Comparisons and Connections jakautui viiteen alueelliseen sessioon: vallankumoukset Atlantin alueella, Euroopassa 1900-luvulla, Afrikassa, Keski-Aasiassa ja Itä-Aasiassa.

Neljäs teema Digital Turn in History jakautui kahteen osioon. Ensimmäisessä käsiteltiin digitalisaation etuja ja mahdollisuuksia historiantutkijalle ja toisessa sessiossa tuotiin esiin uusia välineitä tutkia historiaa. Kuulimme laajoista digitaalisista arkistoista Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja niiden käyttöön liittyvistä ongelmista historiantutkijalle.

Karl Erdmann ja Rolf Torstendahl ovat korostaneet, että historiantutkijoiden konferensseilla ovat vaikuttaneet merkittävästi historiankirjoituksen ja historiantutkijoiden professionalisoitumiseen.(15) Tähän liittyy tutkijoille tarpeellinen verkostoituminen, johon tarjoutui mahdollisuuksia niin sessioiden välillä kuin yhteisillä illallisilla ja retkillä lähteiden kaupungissa, Jinanissa, ekskursioilla pyhille vuorille ja Konfutsen syntymäkaupunkiin (Qu-Fu).

FT, professori emerita Marjatta Hietala
Tampereen yliopisto

Professori emerita Marjatta Hietalan kirjoitus on julkaistu Historiallisen Aikakauskirjan numerossa 4/2015.

Suomalaisten panos Jinanin maailmankongressissa :

Hietala, Marjatta, President, International Committee of Historical Sciences (ICHS)/Comité international des Sciences Historiques (CISH):
Konferenssin valmistelu 2010–2015, Puheet konferenssin avajaisissa, palkinnonjakotilaisuudessa ja konferenssin päätösjuhlassa

Sessioiden järjestäjät ja puheenjohtajat:
Autio-Sarasmo, Sari: (Specialized Session) New old War Studies
Kettunen, Pauli: (Joint session) The Cold War and the Welfare state.
Kinnunen, Tiina: (Round table) New Approaches in the Field of Biography.
Koponen, Juhani: (Specialized Session) History of Development as Intervention and Idea
Virta, Arja: (Joint session) Nostalgia in Historical consciousness and Culture.

Kommentattorit:
Niemi, Marjaana
Seppinen, Ilkka Tapio

Esitelmän pitäjät:
Bergholm, Tapio
Frigren, Pirita
Hannikainen, Matti
Hytönen, Kirsi-Maria
Jalava, Marja
Koskinen-Koivisto, Eerika
Krekola, Joni
Leskelä-Kärki, Maarit
Lidman, Satu
Markkola, Pirjo
Mikkonen, Simo
Nenonen, Marko
Ojala, Jari
Riska-Cambell, Leena
Saarimäki, Pasi
Vahtikari,Tanja
Tepora, Tuomas
Östman, Ann-Katrin

Aktiiviset osallistujat/asiantuntijat:
Haapala, Pertti
Hietala, Kari
Koponen, Anna-Maija
Korpela, Kalevi
Korppi-Tommola, Aura
Korppi-Tommola, Juha
Onnela, Tapio
Stadius, Peter

Viitteet:

(1) Wang Quian, History Olympics come to Shandon. China Daily 14.4.2015.

(2) China and the International Congresses of Historical Sciences. Shandong University 2014.

(3) A Companion to the International History Organisations and Their Leaders at the 22nd Congress of ICHS. Shandong University 2015.

(4) Haipeng Zhang (toim.) Thirty Years of Chinese History Studies. Käännös Li Wenzhong & Wu Jinshan. China Social Sciences Press and MCM Prime 2015.

(5) Järjestäjät kertoivat lähettäneensä konferenssista 300 tiedotetta.

(6) Ks. http://m.youtube.com/watch?v=Zmt1q6NBNOQ (26.10.2015).

(7) Marjatta Hietalan haastattelu. Zhao Ruixue, City set to host global history congress. Thoussands of scholars from around the world expected to attend forthcoming event. ISHS Special China Daily, August 22.–23.2015.

(8) The International Congress of Historical Sciences, kaksikieliset kahdeksan konferenssilehteä, Bulletin 1–VIII 22.–29.8.2015.

(9) Wu Zeitan esitellään Tukholman pidettävässä näyttelyssä Staden vid Sidenvägen. Cosmopolitan Metropolis Along the Silk Road. Luoyang During Tang Dynasty China. Världskultur Museerna Bergrummet 2015.

(10) Bukarest 1980, Stuttgart 1985, Madrid 1990, Montreal 1995, Oslo 2000, Sydney 2005 ja Amsterdam 2010.

(11)  Ks. Jinanin konferenssin kotisivut, http://www.cish.org (26.10.2015). Ohjelma koostui neljästä kokopäivän sessioista (Major themes), puolen päivän istunnoista (Specialized themes), pyöreän pöydän keskusteluryhmistä (Round tables) ja sessioista (Joint sessions), joiden takana saattoi olla kaksi kansallista komiteaa (National Committees) tai yksi kansallinen komitea ja International affiliated organization (IOA).

(12) Jinanissa, Qingdaossa, Zibossa, Tai’anissa, Jiningissä ja Liaochengissä. Ohjelmassa keskityttiin kunkin alueen omaan kulttuuriin.

(13) Malli mukailee venäläisen taitelijan Iouri Vichnevskni luomaa figuuria Kleiosta.

(14) Serge Gruzinsky, The Eagle and the Dragon. Globalization and European Dreams of Conquest in China and America in the Sixteenth Century. Polity 2014; Verónica Zárate Toscano (toim.) Dialogo con Historadores. Reflexiones en Torno al Tiempo, El Espacio y la Memoria. Testimonios 2014, 101–120.

(15) Karl Dietrich Erdmann, Die Ökumene der Historiker. Vandenhoeck & Ruprecht 1987; Erdmannin kirjan laajennettu laitos: Jürgen Kocka, Wolfgang J. Mommsen & Agnes Blänsdorf, Toward a Global Community of Historians. The International Historical Congresses and the International Committee of Historical Sciences 1898–2000. Käännös Alan Nothnagle. Berghahn Books 2005. Rolf Torstendahl, The Rise and Propagation of Historical Professionalism. Routledge 2014.

Julkaistu kategoriassa:
Avainsanat:

Kirjoita kommentti





This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.