Tästä pääset lukemaan aikaisempien numeroiden sisällysluetteloita ja pääkirjoituksia. Kirjoitukset ovat PDF-muodossa.
Historiallisen Aikakauskirjan sisällysluettelot, pääkirjoitukset ja keskustelut ovat luettavissa myös HAik-foorumilla.
https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewforum.php?f=11
Historiallisen Aikakauskirjan numerot julkaistaan avoimesti verkkoon Journal.fi-sivustolle vuoden viiveellä. Historiallisen Aikakauskirjan vanhat numerot vuosilta 1903–1999 ovat luettavissa verkossa Kansalliskirjaston kautta, mutta kyse on osittain lisenssinvaraisesta palvelusta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/0018-2362?display=THUMB&year=1939
Aateli
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Privilegioista
Artikkelit
Aateli Janne Haikari – Marko Hakanen – Anu Lahtinen – Alex Snellman, Mitä uutta aatelista?
Tuula Hockman, Tott-suku ja sen mahdin taustat
Juha‐Matti Granqvist – Sofia Gustafsson, Aatelismies porvarina –Amiraali Carl Tersmeden ja hänen afäärinsä
Ilkka Nummela, Suomen aateliston varallisuudesta autonomian alkupuolella
Henrika Tandefelt – Maria Vainio-Kurtakko, Albert Edelfelt ja Viktor Magnus von Born –Kuinka aatelismies luodaan Suomessa n. 1870–1900
Katsauksia
Johanna Ilmakunnas – Marko Hakanen – Anu Lahtinen – Alex Snellman, Aatelin tutkimus Suomessa
Ulla Koskinen, Rauhantahtoinen soturiaateli? Historian yleisesitysten kuva Suomen rälssistä 1500‐luvulla
1800-luku
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, ”Hanki itselles oppia, leipään päästäksesi”
Artikkelit
Piia Einonen, Myyttinen Viipuri ja monikielinen todellisuus – etnisen alkuperän ja kielen merkitys 1800-luvun alun kaupunkiympäristössä
Anne Ollila, Kuva modernisoituvasta Suomesta – Härmän häjyt kahleissa 1869
Laura Stark, Toimittajien ja itseoppineiden maaseutukirjeenvaihtajien suhde osana suomenkielisen lehdistön nousua 1847–1865
Olli Heikkinen, Kansakunnan virittäjät – sivistyksen kirjallinen eetos ja rahvaan laulu
Joonas Korhonen, Wienervalssin kulkeutuminen Euroopassa 1800-luvun ensimmäisen neljänneksen aikana
Soile Ylivuori, Luonnollisuuden retoriikka 1700-luvun englantilaisessa naisten kohteliaisuuden diskurssissa
Seija Tiisala, Hautausmaat – niiden arvo ja viehätys
Katsaus
Mirkka Lahdenperä, Miksi biologejakin kiinnostaa historiallinen kirkonkirja-aineisto?
Elämäkertatutkimus
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, The Silence of the Lambs
Artikkelit
Heini Hakosalo – Seija Jalagin – Marianne Junila – Heidi Kurvinen, Yksilöiden vetovoima
Antti Häkkinen, Johan Adolf Kock, elämänkulkuanalyysi ja historia
Tiina Kinnunen, ”Mainioita naisia” – pienoiselämäkerrat autonomian ajan historiapolitiikassa
Ritva Kylli, Maria Garvolia – elämä tarinoiden takana
Jukka Sarjala, Yksilö ja historia taiteilijaelämäkerroissa
Anna Sivula, Historian esitys kytkee eletyt paikat ja esineet kulttuuriperinnöksi
Birgitte Possing, Elämäkertatutkimuksen sukupuolet
Katsauksia
Hanna Snellman, Pieni ihminen ja kansatiede
Jukka Rantala, Peruskoululaisten historian osaaminen arvioinnin kohteena
Suomi ennen Suomea
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Rauta-aika
Artikkelit
Sirpa Aalto, Oliko Suomessa viikinkiaikaa?
Jukka Korpela, Sisä-Suomen asuttaminen ja väestön kasvu myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa
Voitto Valio Viinanen, Päijänne-nimet Muinais-Hämeen erämaiden rajoina
Denis Kuzmin, Savolaisten osuus Venäjän Karjalan asuttamisessa paikannimistön valossa
Katsaus
Jussi-Pekka Taavitsainen – Markku J. Oinonen – Göran Possnert, Luultua vanhempia luita Turun tuomiokirkossa
Teemu Keskisarja, Keskisarja vastaa yleistajuistamishaasteeseen
Kylmän sodan loppu
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Oy Siirtolapuutarha Ab
Artikkelit
Juhana Aunesluoma, Kylmän sodan päättyminen historiana
Simo Mikkonen, Neuvostovallan päättyminen ja poikkikansallinen historiantutkimus
Olli Nurmi, Tasavallan palauttajat. Viron Muinaismuistoseuran historiapolitiikka vuosina 1987–1991
Pertti Grönholm, Nostalgian ja utopian välissä. Historiallisen tiedon käyttö ja tehtävät Viron jälleenitsenäistymisen kamppailuissa vuosina 1987–1991
Saara Matala, Idänkauppa oli varmaa, mutta sitten se loppui
Petteri Pietikäinen, Kylmän sodan aatehistoria
Katri Helminen, Lehmät ihmistuberkuloosin osoittajina 1900-luvun alun Suomessa
Katsaus
Sakari Heikkinen, Epäpuhtaan talouden tiede
Pääkirjoitus
Marko Lamberg Ref.
Artikkelit
Jyrki Kaarttinen,Pedagogiikkaa kolmen valtiomahdin alla. Saksalaisen apukoulun idea 1871–1933
Sakarias Sokka, Vertaisarviointi ja vallankäyttö valtion taidelautakunnissa 1918–1939
Heini Hakosalo, Elsa Ryti ja naisen mahdollisuudet 1920-luvun suomalaisessa lääketieteessä
Kolumni Heikki Parviainen,Adoptio on seksuaalivähemmistöjen hommaa?
Pekka Nykänen, Ulkomaalaisten yrittäjien vuosien 1865–1897 elinkeinosuostuntavero
Elina Martikainen, Sankarikuolema sodanjälkeisessä kaunokirjallisuudessa
Pekka Piiparinen, Kun rakennus ei kuollutkaan. Tilan ja paikan merkitys Joensuun puisen kauppahallin uudelleenrakentamispyrkimyksissä
Keskustelua Semi Purhonen, 60-luvun sukupolvi, suuret ikäluokat ja ”popparit”
Katsaus
Matti Enbuske, Paikan ja tilan paradigmat osaksi suomalaista historiantutkimusta
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Turhan kallis demokratia?
Artikkelit
Pertti Grönholm, Periodisointi, nimeäminen ja kamppailu menneisyydestä. Viron poliittiset murrokset ja historian esittäminen
Simo Mikkonen, Neuvostoliiton kulttuurivaihto-ohjelmat – kulttuurista kylmää sotaa vai diplomatiaa?
Aleksei Golubev, Neuvostoturismin ja läntisen kulutuskulttuurin kohtaaminen Suomessa
Katsaus
Juhani Sarsila, Hiljaisten hyveiden puolustus
Historiatietoisuus
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Puhetta vihasta249
Artikkelit
Marko van den Berg & Pilvi Torsti, Mentaalinen silta historiatietoisuuteen
Markku Hyrkkänen, Historiallinen ajattelu itseymmärryksen välineenä
Henrik Forsberg, Nälkäkuolema kansallishyveenä? Viimeiset nälkävuodet suomalaisessa kirjallisessa historiakulttuurissa vuosina 1870–1900
Kaisa Kauranen – Anna Kuismin, Efraimin ja Kustaan kronikat. 1800-luvun kansanmiehet historioitsijoina
Marianne Junila, ”Veljesvihan liekit” – koululaiset muistelevat sisällissotaa syksyllä 1918
Pilvi Torsti, Suomalaisten moniulotteiset sotakuvat
Jukka Rantala, Sota historiakulttuurin tuotteena
Heli Kaarina Kananen, Siirtoväen hyvän sopeutumisen kertomus
Katja-Maria Miettunen, Suomalaista 60-lukua luomassa. Muisteltu menneisyys ja sukupolven rakentuminen muistelun ja tutkimuksen rajapinnalla
Kolumni Anna-Emilia Hietanen, Likainen sota ja historiatietoisuus Meksikossa
Katsaus
Marko Nenonen, ”Big History” – enemmän kuin globaali näkökulma
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Vastuusta on helpompi puhua kuin sitä kantaa
Artikkelit
Vesa Vares, Kansallissosialistinen Saksa ja pohjoismainen moraali. Katsaus ruotsalaisen ja suomalaisen tutkimuksen uusiin suuntauksiin
Anna-Leena Perämäki, Päiväkirja, juutalaisvainot ja aika. Hélène Berrin ja Anne Frankin päiväkirjoista välittyvä suhde aikaan
Aleksi Mainio, Jaalan pyöveli ja sisällissodan väkivallasta käyty keskustelu
Katsaus
Päivi Salmesvuori, Naisten monenlaiset historiat
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Muutosten keskeltä
Artikkelit
Antti Lepistö, Rauhan biologit. Darwinismi suomalaisessa yhteiskunnallisessa ajattelussa 1970- ja 1980-luvulla
Laura Ekholm – Simo Muir, Isänmaasuhteen rakentaminen ”kansallisten” nimien avulla. Helsingin juutalaisessa seurakunnassa tehdyt sukunimien vaihdot 1933–1944
Ville Salminen, Lobotomia psykiatrisena hoito-muotona Suomessa
Katsaus
Anssi Halmesvirta, Itäisen Keski-Euroopan etninen järjestely toisen maailmansodan jälkeen
- « Edellinen
- 1
- …
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- …
- 10
- Seuraava »
