CFP: Arkistot ja historiantutkimus murroksessa – Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 4/2027

Arkistojen ja historiantutkimuksen suhde elää murroskautta. Niin kutsuttu arkistollinen käänne ja kasvava kiinnostus materiaaliseen historiantutkimukseen ovat tuoneet arkistot yhä keskeisemmäksi osaksi historiantutkijoiden ajatusmaailmaa. Digitaalisuus puolestaan on muuttanut ja muuttaa kiihtyvään tahtiin tutkimuksen teon ja arkistojen käytön tapoja.

Suomessa keskusteluun tuo oman lisänsä Kansallisarkiston voimakas painotus digitaaliseen palveluun ja suunnitelmat sulkea arkistojen toimipisteitä. Tämä on korostanut tarvetta pohtia digitaalisten ja digitoitujen aineistojen käytön vaikutuksia tutkimukseen. Tärkeä kysymys on myös se, kuka päättää siitä, miten ja millaisin lähtein tutkimusta tehdään. Digitaalisuus tekee yhtäältä arkistoista entistä saavutettavampia, mutta toisaalta luo uusia ongelmia ja metodologisia haasteita. Olennainen kysymys on se, miten digitaalisuus ja fyysiset arkistot voivat jatkossa elää rinnakkain.

Muutokset tutkimuksessa ja arkistoissa sekä tutkijoiden ja arkistojen suhteessa nostavat esille tarpeen syventyä tarkemmin arkistojen merkitykseen historiantutkimukselle.

Arkistotieteen piirissä käytiin kansainvälisesti 2000-luvun alkupuolella vilkasta keskustelua arkiston ja arkistonhoitajan roolista. Keskeisenä tavoitteena oli purkaa ajatusta arkistoista neutraaleina säilyttäjinä, joista historiantutkijat vain noutavat lähteensä, sekä nostaa esiin arkistoissa tehtäviä valintoja ja tulkintoja, joiden kautta menneisyydelle annetaan merkityksiä. Tärkeäksi kysymykseksi muodostui arkiston valta ja arkistojen vaikutus tutkimukseen. Haluamme nostaa teemanumeron kautta tämän keskustelun taas ajankohtaiseksi Suomen kontekstissa.

Arkistojen ja historiantutkimuksen suhteesta ei voi puhua käsittelemättä tutkimuksen suhdetta lähteisiin ja lähdekritiikkiin. Lähteistä puhuttaessa ja osana lähdekritiikkiä olisi taas syytä puhua aina myös arkistoista instituutioina ja siitä, miten niiden valinnat ovat ohjanneet ja ohjaavat sitä, millaista tutkimusta on mahdollista tehdä.

Toivomme ehdotuksia sellaisiksi tutkimusartikkeleiksi, katsausartikkeleiksi, puheenvuoroiksi ja kirja-arvioiksi, jotka käsittelevät arkistojen merkitystä tutkimuksen lähteenä. Aiheena voi olla esimerkiksi:

• Arkistojen ja historiantutkimuksen suhde ennen, nyt ja tulevaisuudessa
• Digitaalisuuden vaikutus arkistolähteiden käyttöön
• Digitaalisuuden tuomat metodologiset haasteet
• Arkistot ja lähdekritiikki
• Arkistojen saavutettavuuden vaikutukset historiantutkimukseen
• Arkistojen yhteiskunnallinen merkitys
• Arkistojen käyttöä rajaavan lainsäädännön vaikutukset
• Tutkimuksen etiikka arkistoissa
• Miten arkistoinstituutioiden valinnat ja valta vaikuttavat tutkijoiden mahdollisuuksiin tehdä tutkimusta?
• Voiko digitaalisia ja fyysisiä arkistoja käyttää tulevaisuudessakin tutkimuksessa rinnakkain?

Lähetä korkeintaan 500 sanan artikkeliehdotuksesi sekä lyhyt kirjoittajaesittely (korkeintaan 1 sivu) 30.5.2026 mennessä teemanumerotoimittajille. Valinnoista teemanumeroon ilmoitetaan ehdotuksen jättäneille 15.6.mennessä.

Tutkimusartikkelin kirjoittaja palauttaa käsikirjoituksen, jonka tulee olla aiemmin julkaisematon, suoraan Historiallisen Aikakauskirjan OJS-järjestelmään viimeistään 15.12.2026: https://journal.fi/haik/login.

Palautuksen jälkeen toimittajat kommentoivat käsikirjoituksia ja pyytävät mahdollisesti muutoksia. Tutkimusartikkelit vertaisarvioidaan, ja kirjoittaja palauttaa viimeistellyn artikkelin toimitukselle 1.4.2027 mennessä.

Teemanumero ilmestyy loppuvuodesta 2027. Artikkelit noudattavat Historiallisen Aikakauskirjan yleisiä kirjoitusohjeita: Kirjoitusohjeet – Historiallinen Aikakauskirja.

Pyydämme myös ehdotuksia katsausartikkeleiksi, puheenvuoroiksi ja kirja-arvioiksi vuoden 2026 kuluessa. Niiden lopulliset tekstit palautetaan toimitukselle 1.4.2027 mennessä.

Artikkeliehdotukset lähetetään teemanumeron toimittajille:
FT Maria Kallio-Hirvonen, kallio-hirvonen.maria@helsinki.fi, Helsingin yliopisto
FM Terhi Kivistö, termaki@utu.fi, Turun yliopisto
FT Taina Saarenpää, taina.saarenpaa@ulapland.fi, Lapin yliopisto
FT Liisa Vuonokari-Bomström, lmvuon@utu.fi, Turun yliopisto